Hyppää sisältöön

Alaskirjaukset romahduttivat Vapon tuloksen, yhtiö lisää panostuksia ympäristöön ja käynnisti tehostamisohjelman

Vuosi 2011 lyhyesti

  • Konsernin liikevaihto oli 705,0 milj. euroa (719,5 milj. euroa vuonna 2010).
  • Vapaa kassavirta ennen veroja oli 20,5 milj. euroa (-11,4 milj. euroa).
  • Liiketappio oli 41,9 milj. euroa (liikevoitto 39,4 milj. euroa), liiketappio ennen alaskirjauksia oli 4,5 milj. euroa.
  • Tilinpäätöksen merkittävin kertaerä oli pellettiliiketoimintaan kohdistuva 33,7 milj. euron alaskirjaus.
  • Lämmin syksy ja alhainen sähkönhinta, sahateollisuuden heikko suhdanne ja pelletin ylitarjontatilanne rasittivat kannattavuutta erityisesti vuoden toisella puoliskolla.
  • Johto on käynnistänyt toimenpiteet konsernin kannattavuuden ja kassavirran tehostamiseksi merkittävästi vuoden 2012 aikana.
  • Konserni investoi seuraavan kolmen vuoden aikana yli 30 milj. euroa vesienkäsittelyyn. Tämän lisäksi konserni lisää tuotantoalueiden ennallistamisen ja jälkikäytön varausta 5,8 milj. eurolla 9,3 milj. euroon.
  • Omavaraisuusaste 31.12.2011 oli 33,8 % (38,3 %).

Alaskirjaukset romahduttivat Vapon tuloksen, yhtiö lisää panostuksia ympäristöön ja käynnisti tehostamisohjelman 

Vapo-konsernille vuosi 2011 oli vaikea. Kesän 2011 turvetuotanto onnistui sääolosuhteista johtuen keskimääräistä heikommin. Konsernin turvetuotanto jäi tavoitteesta, joskin alueelliset erot tuotannon onnistumisessa olivat suuret. Syksyä kohden sahatavaran kysyntä ja hinnat alenivat ja sahaustoiminta kääntyi tappiolliseksi. Lämmin syksy ja alhainen sähkönhinta vähensivät energiaturpeen, energiapuun ja pelletin kysyntää sekä yhtiön omaa kaukolämmön myyntiä. 

Konsernin liikevaihto vuodelta 2011 oli 705,0 milj. euroa eli 2 % edellisvuotta vähemmän (719,5 milj. euroa 2010). Konsernin liiketappio oli 41,9 milj. euroa (liikevoitto 39,4 milj. euroa). Vapaa kassavirta ennen veroja oli 20,5 milj. euroa (-11,4 milj. euroa). 

Merkittävimmät syyt liiketuloksen romahtamiseen olivat mm. kolmen pellettitehtaan sulkemisesta johtunut pellettiliiketoiminnan 33,7 milj. euron alaskirjaus ja pellettiliiketoiminnan operatiivisen liiketappion suureneminen 7 milj. eurolla. Lisäksi energiapuun toimitusten kannattavuus heikkeni edelleen. Myös suhdanteista riippuvan sahausliiketoiminnan kannattavuus aleni edellisvuodesta noin 14 milj. eurolla. Turvetuotannon heikko tuotantokausi sekä lämmin syksy ja alkutalvi heikensivät energiaturveliiketoiminnan tulosta 12 milj. eurolla. 

Vapo Biolämmön ja Vapo Ympäristön vuosi sujui operatiivisesti lähes edellisvuoden tapaan, joskin kummankin liiketoiminnan tulosta heikensivät kertaluontoiset alaskirjaukset. 

Yhtiö teki vuoden 2011 konsernitilinpäätökseen kertaluontoisia alaskirjauksia yhteensä 37,5 milj. euroa. Alaskirjauksista 33,7 milj. euroa kohdistui pellettiliiketoimintaan Suomessa ja Ruotsissa, 2,1 milj. euroa Ruotsin Biolämpö -liiketoimintaan ja 0,8 milj. euroa Ruotsissa sijaitsevan Sedan kasvuturvetehtaan sulkemiseen. Lisäksi tilinpäätös sisältää tulosvaikutteisen lähes 6 milj. euron varauksen tuotantoalueiden jälkikäyttöön ja ennallistamiseen. 

Vapossa käynnistettiin joulukuussa tehostamisohjelma, jolla tavoitellaan vuositasolla yli 10 milj. euroa alhaisempia kustannuksia sekä kassavirran selkeää ja pysyvää vahvistamista. Ohjelmaan liittyen konserni tehostaa myös pääoman käyttöä ja alihankintaa, myy ydinliiketoiminnan ulkopuolisia omaisuuseriä, vähentää investointeja ja alihankintaa sekä uudistaa hinnoittelua. Investointien leikkaamisella ja tase-erien myynnillä parannetaan vuoden 2012 kassavirtaa vähintään 20 milj. eurolla edellä mainittujen kustannussäästöjen lisäksi.

Konsernin tavoitteena on saavuttaa kuluvalta vuodelta 40 milj. euron vapaa kassavirta ennen veroja ja 40 milj. euron liikevoittotaso sekä pienentää velkaantuneisuuttaanvuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoitteen toteutumisen lähtöoletuksina ovat keskimääräinen turvetuotantokausi ja kutakuinkin normaalit sääolosuhteet kuluvan talven ja ensi syksyn lämmityskaudella. Myös sahatavaran kysynnän odotetaan säilyvän vähintään nykyisellä tasolla tärkeimmillä markkina-alueilla eli Suomessa, Pohjois-Afrikassa ja Keski-Euroopassa.

Konsernin keskeiset tunnusluvut:

 

2011

2010

Liikevaihto, milj. euroa

705,0

719,5

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa

41,9

89,3

Liikevoitto (EBITA), milj. euroa

-41,9

39,4

Liikevoitto ennen arvonalentumisia, milj. euroa

-4,5

45,7

Tilikauden tulos, milj. euroa

-39,1

30,1

 

Vapaa kassavirta ennen veroja, milj. euroa

20,5

-11,4

Sijoitetun pääoman tuotto %

-5,8

5,4

Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia

-0,6

6,3

Oman pääoman tuotto %

-11,9

8,9

 

Taseen loppusumma, milj. euroa

869,3

922,7

Oma pääoma, milj. euroa

285,8

347,0

Korolliset nettovelat, milj. euroa

416,7

414,8

Omavaraisuusaste %

33,8

38,3

Nettovelkaantumisaste %

145,8

119,5

Maksuvalmius

1,4

1,5

Osingonjako, milj. euroa

0,0

15,0

Osinko % tuloksesta

 

51,7

 

Henkilöstö, keskimäärin

1 226

1 333

Vuosi 2011 liiketoiminta-alueittain

Vapo Biopolttoaineet

Vapo Biopolttoaineiden liiketoiminta käsitti vuonna 2011 Suomessa Vapo Oy:n energia- ja ympäristöturveliiketoiminnan, pellettiliiketoiminnan sekä puu- ja peltoenergian. Ruotsissa liiketoiminta-alueeseen kuuluu Vapon kokonaan omistaman Neova Ab:n turve-, energiapuu- ja pellettiliiketoiminnot ja Baltiassa Vapon kokonaan omistaman AS Tootsi Turvaksen turveliiketoiminta.

Vapo Biopolttoaineiden polttoaineiden eli turpeen, puun ja pelletin kysyntä oli alkuvuodesta hyvää, mutta heikkeni merkittävästi syksyllä 2011. Ympäristöturpeiden kysyntä jatkui hyvänä. Koko liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 429,3 milj. euroa (437,8 milj. euroa) ja liiketulos -18,2 milj. euroa (39,3 milj. euroa). Liiketulos ennen pellettiliiketoiminnan alaskirjausta oli 15,5 milj. euroa.

Kesän 2011 turvetuotanto jäi sääolosuhteista johtuen Suomessa lähes 30 % tavoitteesta. Ruotsissa ja Baltiassa tuotanto sujui lähes suunnitellusti. Kaikkiaan konserni tuotti turvetta 20,7 milj. m3 (24,4 milj. m3), josta Suomessa 17,7 milj. m3 (20,1 milj. m3). Ympäristöturpeen osuus tuotannosta oli noin 3 milj. m3 eli lähes 15 %.

Energiaturpeen liikevaihto oli 209,3 milj. euroa (222,7 milj. euroa) ja liikevoitto oli 30,9 milj. euroa (44,3 milj. euroa). Energiaturvetoimitukset olivat Suomessa 16,9 TWh (18,9 TWh) ja Ruotsissa 1,3 TWh (1,6 TWh). Energiaturpeen kysyntää vähensi erityisesti lämmin syksy ja alhainen sähkönhinta, mistä johtuen lauhdesähköä ei tuotettu turpeella loppuvuodesta. Kannattavuutta alensi lisäksi se, että alhaisesta tuotantomäärästä johtuen kiinteät kustannukset rasittivat normaalia voimakkaammin kannattavuutta viimeisellä vuosineljänneksellä. 

Ympäristöturpeen liikevaihto oli 37,9 milj. euroa (34,0 milj. euroa) ja liikevoitto oli 3,9 milj. euroa (4,4 milj. euroa). 

Puu- ja peltoenergian liikevaihto oli 74,0 milj. euroa (66,1 milj. euroa) ja liiketulos -6,2 milj. euroa (-3,2 milj. euroa). Merkittävimmät syyt heikkoon kannattavuuskehitykseen olivat varastoista myydyn puun korkea hankintahinta verrattuna myyntihintaan sekä kasvaneet kuljetuskustannukset. Energiapuusta on selvää ylitarjontaa niin Suomessa kuin Ruotsissakin ja alan kannattavuus on heikko. Tästä syystä yhtiö on rajoittanut energiapuun tarjontaa Ruotsissa ja leikkaa tarjontaa jatkossa myös Suomessa. 

Koska pellettimarkkinoiden pitkään jatkunut ylitarjontatilanne ja alentuva hintakehitys Ruotsissa ja Keski-Euroopan vientimarkkinoilla ei ole lähiaikoina muuttumassa, yhtiö päätti lokakuussa supistaa tuotantoaan ja sulkea mm. kolme pellettitehdasta Suomessa. Yhtiön tuotantokapasiteetti sopeutetaan aikaisemmalta noin 900 000 tonnin tasolta kysyntää vastaavalle 500 000 tonnin tasolle. Pellettiliiketoiminnan liikevaihto oli 108,1 milj. euroa (115,0 milj. euroa) ja liiketulos -47,2 milj. euroa (-6,2 milj. euroa). 

Vapo Biolämpö 

Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 110,6 milj. euroa (105,7 milj. euroa) ja liiketulos Ruotsin toimintojen 2,1 milj. euron alaskirjauksen jälkeen 1,0 milj. euroa (5,0 milj. euroa). Lämmön ja sähkön myynti asiakkaille oli yhteensä 1,8 TWh (1,8 TWh) ja sähkön myynti 0,3 TWh (0,3 TWh). Vapo Biolämmöllä on yhteensä kuusi voima-  ja 151 lämpölaitosta Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Puolassa. Näistä 8 otettiin käyttöön vuonna 2011.

 Vapo Timber 

Liiketoiminta-alue Vapo Timber käsittää sahat Hankasalmella, Lieksan Kevätniemessä ja Nurmeksessa. Vapo Timberin tuotannosta noin kolmannes käytetään Suomessa, noin kolmannes viedään Pohjois-Afrikkaan ja Lähi-itään ja loppuosa pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Brittein saarille. Vuoden aikana Vapo myi Inarin kunnassa toimivan Peuravuonon sahan. 

Vuosi 2011 oli sahateollisuudelle haasteellinen. Vuoden aikana raaka-ainekustannukset nousivat 6 % ja tuotteiden keskimääräinen myyntihinta laski 7 %. Sahojen kannattavuus laski loppuvuotta kohden ja joulukuussa sahoilla siirryttiin tuotannonrajoituksiin. Kysyntää leikkasivat Suomen maltillisella tasolla säilynyt rakentaminen sekä keväällä levottomuudet Pohjois-Afrikassa ja koko vuoden Euroopan taloutta varjostanut rahoituskriisi.

Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 121,3 milj. euroa (135,4 milj. euroa) ja liiketappio oli -9,3 milj. euroa (liikevoitto 4,7 milj. euroa). Sahatavaran toimitusmäärä oli yhteensä 533 000 m3 (538 000 m3). Vuoden aikana Hankasalmelle toteutettiin suuri sahalinjainvestointi, mikä parantaa liiketoiminta-alueen tehokkuutta ja kannattavuutta jatkossa. 

Vapo Ympäristö 

Vapo Ympäristöön kuuluu Suomessa Kekkilä Oy ja kompostia valmistava Mustankorkea Oy. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa tuotteita markkinoidaan Hasselfors Garden –brändin alla. Liiketoiminta käsittää puutarha-alan tuotteita kuluttajille, ammattiviljelijöille ja viherrakentajille ja lisäksi liiketoiminta-alueeseen kuuluu kompostia tuottava ympäristöhuoltoliiketoiminta. Vapo Ympäristö -liiketoiminta-alueella on vientiä yhteensä noin 60 maahan. Liikevaihdosta runsaat 40 % tulee kuluttajaliiketoiminnasta, 25 % ammattiviljelijäliiketoiminnasta, runsaat 15 % ympäristöhuoltoliiketoiminnasta ja noin 15 % viherrakentamisliiketoiminnasta. 

Vapo Ympäristön liikevaihto oli 101,9 milj. eur (93,8 milj. eur) ja liiketulos 0,8 milj. euron alaskirjausten jälkeen 2,4 milj. euroa (7,1 milj. euroa). Kannattavuuden alentuminen johtui pääasiassa kiristyneestä hintakilpailusta Suomen kuluttajaliiketoiminnassa sekä kuluista ja tuotannon ylimääräisistä järjestelykuluista, jotka aiheutuivat Eurajoella vuonna 2010 ja Viron Niibissä keväällä 2011 tapahtuneista tuotantolaitosten tulipaloista. Tuotannon siirto väliaikaisesti muille tehtaille toi ylimääräisiä kustannuksia, mutta sen ansiosta pystyttiin toimittamaan asiakkaille kaikki kriittiset toimitukset tärkeän kevätkauden aikana. 

Liikevaihto segmenteittäin

Milj.eur

 

1-12/2011

1-12/2010

Muutos %

Biopolttoaineet

 

429,3

437,8

-1,9

Biolämpö

 

110,6

105,7

4,6

Timber

 

121,3

135,4

-10,4

Ympäristö

 

101,9

93,8

8,6

Segmenttien välinen liikevaihto

 

-58,1

-53,2

-9,2

Konserni yhteensä

 

705,0

719,5

-2,0

Segmentin liikevaihto sisältää sisäisen myynnin toiselle segmentille. 

Liiketulos segmenteittäin

Milj.eur

 

1-12/2011

1-12/2010

Muutos %

Biopolttoaineet

 

-18,2

39,3

-146,3

Biolämpö

 

1,0

5,0

-80,2

Timber

 

-9,3

4,7

-298,6

Ympäristö

 

2,4

7,1

-66,8

Muut toiminnot

 

-17,7

-16,7

-4,2

Konserni yhteensä

 

-41,9

39,4

-206,5

Segmentin liiketuloslaskennassa yhtiön sisäiset, mutta segmenttien väliset liiketapahtumat on arvostettu markkinahintaisina.

Investoinnit ja rahoitus

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 94,5 milj. euroa (80,9 milj. euroa). Investoinneista noin puolet kohdistui turvetuotanto-alueiden hankintaan ja tuotantokuntoon saattamiseen. Muut merkittävimmät investoinnit olivat vuonna 2011 Vapon Hankasalmen sahalle valmistunut lähes 10 milj. euron uusi sahalinja, runsaat 10 milj. euroa yhteensä maksaneet 8 lämpö- ja pellettilämpökeskusta sekä Eurajoen kasvuturvetehtaan valmiiksi saattamiseen kohdistunut 5 milj. euron investointi. Vapo Oy nosti joulukuussa omistusosuutensa puunhankintayhtiö Harvestia Oy:stä aikaisemmasta 30 prosentista 45 prosenttiin.

Vapo laski kesäkuussa 2011 liikkeelle historiansa ensimmäisen joukkovelkakirjalainan. Lainan nimellisarvo oli 100 milj. euroa ja sen kuponkikorko on 4,25 %. Lainan vastaanotto markkinoilla oli hyvä ja lainan ansiosta korollisten velkojen maturiteettijakaumaa pystyttiin oleellisesti pidentämään.

Hallinto ja henkilöstö

Vapon toimitusjohtajana toimi ensimmäisen vuosineljänneksen loppuun dipl.ins Matti Hilli, minkä jälkeen toimitusjohtajana on toiminut dipl. ins.Tomi Yli-Kyyny.

Vapo-konsernin palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 1 226 henkilöä (1 333). Suomessa henkilöstöstä työskenteli 783 (833) ja muissa maissa 443 (500).

 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Vuoden 2012 alussa Vapo Timber liiketoiminta-alue muutettiin Vapo Puutuotteet liiketoiminta-alueeksi. Samanaikaisesti Vapo Pelletti siirrettiin Vapo Biopolttoaineet liiketoiminta-alueelta itsenäiseksi tuotelinjaksi Vapo Puutuotteisiin. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernin juridiseen rakenteeseen.

Joulukuussa 2011 julkistetun kustannusten säästöohjelman lisäksi yhtiö käynnisti tammikuussa 2012 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstökustannusten alentamiseksi tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Neuvottelut koskevat Vapo-konsernin Suomen toimintoja, joissa työskentelee yhteensä noin 800 henkilöä. Yhteensä yt-menettelyssä tavoitellaan henkilöstökuluissa säästöjä, jotka vastaavat noin 90 henkilötyövuoden palkkakustannuksia. Vapo pyrki minimoimaan henkilöstölle aiheutuvia haittoja uudelleensijoittamisen ohella muun muassa tarjoamalla irtisanomisuhan alla oleville työntekijöille vapaaehtoisia tukipaketteja. Neuvottelujen odotetaan päättyvän helmikuun lopulla.

Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny tilinpäätöksestä

”Vuoden 2011 ensimmäinen vuosipuolisko ei vielä tuonut esiin Vapo-konsernin rakenteellista haavoittuvuutta sääolosuhteille ja suhdanteille. Pitkään jatkunut kylmä kevät piti energian kysynnän korkealla, eikä sahateollisuuden matalasuhdanne vielä vaivannut. Huono turvetuotantokesä, pelletin ja energiapuun ylitarjonta yhdessä sahatavaramarkkinoiden laskusuhdanteen ja poikkeuksellisen lämpimän syksyn kanssa pakottivat yhtiön miettimään strategiaansa ja tehostamistoimenpiteitä aivan uudella otteella”, toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny sanoo.

”Kun ongelmat oli havaittu, yhtiö teki tarvittavat ja välttämättömät alaskirjaukset sekä käynnisti tehostamistoimenpiteet kannattavuuden ja kassavirran parantamiseksi. Minulla on täysi luottamus siihen, että yhtiön talous saadaan käännettyä takaisin positiiviselle uralle tämän vuoden aikana. Tämä onkin yhtiön toiseksi suurin haaste. Suurin haaste on ehdottomasti yhtiön maine ympäristöasioissa”, Yli-Kyyny sanoo.

Yli-Kyynyn mukaan yhtiön toiminnan vastuullisuuden kehittäminen nopeasti ja avoimesti maailmanluokan tasolle, on paras ja ainoa tapa varmistaa asiakkaillemme energiaturpeen saatavuus myös jatkossa. Vapo julkisti joulukuussa ohjelman, jonka mukaan se investoi seuraavien kolmen vuoden aikana 30 milj. euroa vesienkäsittelyn tehostamiseen, käynnistää toimenpiteet korkeita luontoarvoja sisältävien soiden vaihtamisesta tai myymisestä suojelutarkoitukseen, tehostamalla tuotantoalueiden vesienkäsittelyn seurantaa ja lisäämällä avoimuutta ja vuorovaikutusta kaikkien intressitahojen kanssa. ”Joulukuussa julkistettu ohjelma on erittäin merkittävä strateginen muutos yhtiön toiminnassa ja se viedään läpi suunnitelman mukaan”, Yli-Kyyny sanoo.

”Vaikka meillä on suuret taloudelliset haasteet ja joudumme tinkimään monista kasvuinvestoinneista, olemme tehneet päätöksen, että ympäristöinvestoinneista emme tingi. Päinvastoin. Nyt julkistettu tilinpäätös sisältää ylimääräisen lähes 6 milj. euron varauksen, jonka sijoitamme tuotannosta poistuneiden soiden ennallistamiseen. Varaus käytetään palauttamalla tuotannosta poistuvat suot mahdollisimman nopeasti takaisin mm. ennallistettaviksi soiksi, kosteikoiksi ja lintujärviksi”, Yli-Kyyny sanoo. ”Varaus on sidoksissa joulukuussa tehtyyn sitoumukseen rakentaa kaikki Vapon tuotantosuot parhaan vesienkäsittelyn piiriin vuoden 2014 loppuun mennessä. Ne suot, joita ei voida rakentaa uuteen tekniikkaan, poistetaan turvetuotannosta, ennallistetaan tai otetaan muuhun jälkikäyttöön mahdollisimman nopeasti. Ennallistamistarvetta lisää myös noin 2 500 hehtaariin kasvanut turvetuotantoalueiden luonnollinen poistuma.”, Yli-Kyyny sanoo.

Lisätietoja:
toimitusjohtaja, CEO, Tomi Yli-Kyyny, Vapo Oy, puh. 020 790 5605
talousjohtaja, CFO, Jyrki Vainionpää, Vapo Oy, puh. 020 790 5609
johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Ahti Martikainen, Vapo Oy, puh. 020 790 5608