Biolämpölaitosten kasvu jatkuu – uusissa laitoksissa sitoudutaan tiukkoihin rajoihin

Tiedote. Julkaistu: 10.04.2015 klo 11:45
Bioenergia ry

Bioenergia on turvallinen ja hintavakaa lämmitys- ja prosessienergiaratkaisu yrityksille ja kunnille. Uusissa kattiloissa ja laitoksissa tiukatkin päästörajat saavutetaan – takautuvat rajoitukset olemassa oleville eivät ole hyväksyttäviä. Lämpöyrittäjät ja lämpölaitosten toimittajat toivovat, että energiaratkaisuissa osataan katsoa yli öljyn hintavaihteluiden.

Suomessa on siirrytty julkishallinnon, energiayhtiöiden ja teollisuuden lämmitysratkaisuissa tasaisessa tahdissa kotimaiseen energiaan ja korvattu tuontipolttoaineita. Suuremmissa kiinteistöissä ja lämpölaitoksissa biolämpöä on jo noin 6 000 kohteessa. Uusia bioenergiainvestointeja lämpölaitoksiin tehtiin kahden viime vuoden aikana yli 100 MW:n edestä ja näillä korvataan joka vuosi vähintään 30 miljoonaa litraa fossiilista öljyä.

Ympäristöministeriön teettämän selvityksen (Suomen ympäristökeskus) mukaan Suomessa on noin 400 biolämpölaitosta 1–10 MW:n teholuokissa. Kaikkiaan lämpölaitoksia on 1–50 MW:n luokassa on noin 2 400. Kotimaisia polttoaineita käyttävillä lämpölaitoksilla on merkittävä kasvumahdollisuus ja kotimaisilla laitostoimittajilla sekä lämpöyrittäjillä on valmius tehtävä suorittaa, kunhan asiakkailla on varma investointiympäristö.

Tiukatkin päästörajat saavutettavissa – takautuvat rajat ei hyväksyttäviä

EU:ssa on päätösvaiheessa keskikokoisten polttolaitosten direktiivi (MCP). Uusille laitoksille esitetään tiukkoja raja-arvoja. – Laitostoimittajat pystyvät toteuttamaan hyvinkin matalan päästötason, mutta tarpeettoman tiukat raja-arvot lisäävät investointikustannuksia ja heikentävät uusiutuvia polttoaineita käyttävien laitosten kilpailukykyä fossiilisiin vaihtoehtoihin nähden erityisesti pienten ja alhaisen käyttöasteen laitosten osalta, arvioi Bioenergia ry:n pelletti & pienkäyttövaliokunnan puheenjohtaja Petteri Korpioja.

– Olemassa oleviin biolämpölaitoksiin ala ei hyväksy takautuvasti voimaan tulevia rajoituksia, kuten direktiiviesityksessä. 1–10 MW laitokset tulee voida ajaa käyttöikänsä loppuun ilman velvoitteita, vaatii Bioenergia ry:n lämpöyrittäjävaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Turunen. – Takautuvat rajat aiheuttaisivat jopa 500 000 euron investoinnin yritykselle, jonka liikevaihto on 600 000 euroa vuodessa. Tähän ei pienillä lämpöyrityksillä ole mitään mahdollisuutta.

Hinnan lasku on merkki öljyn hinnan kehityksen epävarmuudesta

Viimeisten kuukausien laskenut öljyn maailmanmarkkinahinta on hidastanut päätöksentekoa uusissa öljynkorvaushankkeissa. Kattila- ja laitoskauppa on hidastunut.

Tilanne muistuttaa osin vuotta 2009, jolloin raakaöljyn hinta romahti nopeasti, mutta nousi myös nopeasti. Erona on se, että hetkellinen öljyn ylitarjontatilanne ja pitkäaikaista alempi hintataso markkinoilla muuttuu useiden kuukausien tai enintään muutaman vuoden kuluessa.

Investointien vetäminen pois öljyn etsinnästä ja porauksesta etenee institutionaalisten sijoittajien kautta. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii myös merkittävän osan varantojen käyttämättä jättämistä. Öljyn maailmanmarkkinahinnan nousu edellistäkin huipputasoa korkeammalle on todennäköistä.

Suomessa kevyen ja raskaan polttoöljyn hinta ei ole sukeltanut täysin raakaöljyn hinnan mukaan, mikä johtuu öljystä perittävästä verosta. Silti loppukäyttäjän hinta on laskenut noin 30 %. Verotaso Suomessa on vain puolet Ruotsin vastaavasta verotasosta.

Bioenergia-alan toimijat ovat joutuneet jo sopeuttamaan toimintaansa ja toivovatkin yritysten ja instituutioiden päättäjiltä katsetta lyhyen tähtäimen yli. – Silloin, kun asiakkaat – kuten kunnat ja yritykset – tekevät päätöksensä laskelmien pohjalta, on kotimainen polttoaine aina erittäin vahvoilla. Hakkeen ja pelletin hintakehitys on ollut hyvin vakaata jo yli 5 vuotta, toisin kuin öljyllä. Se tuo varmuutta lämmityskustannuksiin, sanoo Petteri Korpioja.

– Investointi uusiutuviin ja hyvinvointia Suomeen luoviin bioenergiaratkaisuihin pitää pysyä myös taloudellisesti kannattavana. Onkin tärkeää, että investointipäätöksissä nähdään lämpölaitoshankkeiden pitkä, mutta vakaa elinkaari, painottaa Tuomo Turunen.

Korpioja ja Turunen uskovat, että pitkäjänteisesti toimivat yritykset ja julkishallinto näkevät hetkellisen tilanteen yli ja jatkavat siirtymistä turvalliseen kotimaiseen bioenergiaan.

Lisätietoja:

Hannes Tuohiniitty, toimialapäällikkö Bioenergia ry 0401948628 / hannes.tuohiniitty@bioenergia.fi
Petteri Korpioja, toimitusjohtaja Ariterm Oy 0400942705
Tuomo Turunen, toimitusjohtaja Metsäpalvelu Turunen Oy 0500278828