Blogin kirjoittaja Ahti Martikainen

Tilastokeskus julkaisi mielenkiintoisen tilaston. Suomen Energiankulutus nousi vuonna 2018  2 % ja oli 1,38 Terajoulea eli noin 380 TWh. Tilastokeskuksen otsikon mukaan fossiilisten polttoaineiden ja uusiutuvan energian käyttö kasvoi. Ehkä parempi otsikko olisi ollut, että Suomi toiseksi paras EU maa uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Näin kuitenkin oli. Turha nostaa vahvuuksia esiin, kun heikkouksiakin on.

Siihen nähden, että meillä pitäisi olla kymmenen vuoden päästä pitkälle yli 30 TWh uutta kaukolämpötehoa korvaamaan hiiltä ja turvetta, kaasua ja öljyä, meillä puhutaan käsittämättömän vähän niistä vaihtoehdoista, millä tuo aukko korvataan. Puhutaan kyllä, että tuulivoimasta tulee markkinaehtoista ja kaukolämpö sähköistyy. Jos näin käy, niin sähköä tarvitaan lisää ja paljon. Olkiluoto tarvitaan, Hanhikivi tarvitaan, Loviisa tarvitaan ja siitä huolimatta kotimaisella sähköllä ei kaukolämpöä tuoteta tyyninä pakkaspäivinä. Sähkö ei riitä ratkaisuksi.

Sattui kohdalle mielenkiintoinen tilaisuus vierailla Slovakiassa. Maan pinta-ala on 1/7 osaa Suomesta oli noin 50 000 km2, josta metsää on yli 40 prosenttia. Maa on vuoristoinen ja kaunis ja niinpä noin neljännes maan pinta-alasta on kansallispuistoja. Maassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta ja pääkaupungissa Bratislavassa asuu runsaat 400 000 asukasta. Eli tätä jääkiekkoa rakastavaa maata on helppo verrata kotoiseen Suomeen.

BBC vaivautui lokakuun lopussa Suomeen tekemään juttua energiapolitiikastamme. Tapasin toimittaja Gatehousen ja annoin hänelle taustatiedoiksi Motivan luvut Suomessa käytetystä energiasta vuonna 2017. Luvut ovat suuruusjärjestyksessä seuraavat: puulla tuotettiin energiastamme 27 %, öljyllä 23 %, ydinvoimalla 17 %, hiilellä 9 %, maakaasulla 5 %, tuuli- ja vesivoimalla yhtensä 5 %, sähkön nettotuonti oli 5 %, turpeella tuotettiin 4 % ja kaikki muut näihin kuulumattomat eli geoterminen ym. oli yhteensä 5 %.

Hallitusohjelmassa on sovittu, että tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö Suomessa vuoteen 2030. Näin näyttää tapahtuvan. Tätä mieltä ovat energiayhtiöt, energiateollisuus, energiaturpeen tuottajat.Jostakin kumman syystä, nyt on noussut kysymys siitä, miksi ei lopeteta aikaisemmin. Ja jostakin kumman syystä toimittajat eivät kysy niitä oikeita kysymyksiä. Seuraavaa fiktiivistä haastattelua saa vapaasti lainata.Minua haastatteli siis fiktiivinen B-studio.

Väli-Suomen media teetti gallupin suomalaisten suhtautumisesta energiaturpeen käyttöön. Edustan Vapoa ja olen samaa mieltä kaikkien vastaajien kanssa.38 prosenttia vastaajista kannatti energiaturpeesta luopumista pitkällä aikavälillä. Minulle pitkä aikaväli on 20 vuotta. Olen sitä mieltä, että energiaturpeen käyttö hiipuu tällä aikavälillä marginaaliin, mutta sen käytön tulisi olla sallittua poikkeusolosuhteissa huoltovarmuuspolttoaineena. Olen siis samaa mieltä.

Olin eilen viimeksi esittelemässä yhtiömme toimintaa Itä-Suomessa erään kaupungin päättäjille. Päättäjät olivat kenttäkäynnin jälkeen tyytyväisiä näkemäänsä ja toivoivat Vapolta lisää panostuksia turpeen korkeamman jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen polttamisen sijaan.

Suomessa on neljää asiaa paljon. Luontoa, metsää, kalliota ja suota. Metsävaramme ovat hyvin hoidettuja, yritykset kansainvälistä kärkeä ja uusia innovaatioita tehdään jatkuvasti. Kallioperämmekin on inventoitu varsin hyvin ja kallioperän eri mineraalit ovat intensiivisen tutkimuksen kohteena niin kotimaisin kuin kansainvälisin voimin. Nähtäväksi jää, mitä sähköautobuumi ja akkumineraalien kasvava tarve tarkoittaa tulevaisuudessa Suomelle. Ja ilmaston lämpeneminen on alkanut tuoda maahan kesäisin viileyttä hakevia turisteja. Vuodenajoilla ja luonnolla on vetovoimaa nyt ja tulevaisuudessa.

Viime vuosina on julkaistu varmaan satoja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä pidetty kymmeniä puheenvuoroja eduskunnassa, joissa todetaan ilman todistustaakkaa, että turvetuotanto on suuri syyllinen Suomen vesistöjen heikkoon tilaan.  Asiaa ei edes kannata monien mielestä tutkia, koska kaikki tietävät miten suuret turvetuotannon vaikutukset ovat.  Nyt on kuitenkin onneksi tutkittu.

Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa ilmaan hiilidioksidipäästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä.Päästökauppa koskee sellaista sähköntuotantoa, kaukolämmöntuotantoa ja teollisuutta, joissa poltetaan fossiilisia polttoaineita. Päästökauppaan kuulumattomia sektoreita ovat mm. liikenne ja kotitalouksien lämmitys.