Viime vuosina on julkaistu varmaan satoja artikkeleita ja mielipidekirjoituksia sekä pidetty kymmeniä puheenvuoroja eduskunnassa, joissa todetaan ilman todistustaakkaa, että turvetuotanto on suuri syyllinen Suomen vesistöjen heikkoon tilaan. Asiaa ei edes kannata monien mielestä tutkia, koska kaikki tietävät miten suuret turvetuotannon vaikutukset ovat. Nyt on kuitenkin onneksi tutkittu.
Päästökauppa tarkoittaa Euroopan unionissa toteutettavaa järjestelyä, jossa ilmaan hiilidioksidipäästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia, joita nämä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökaupalla pyritään kustannustehokkaalla tavalla rajoittamaan haitallisia päästöjä.Päästökauppa koskee sellaista sähköntuotantoa, kaukolämmöntuotantoa ja teollisuutta, joissa poltetaan fossiilisia polttoaineita. Päästökauppaan kuulumattomia sektoreita ovat mm. liikenne ja kotitalouksien lämmitys.
Kahdeksan vuotta sitten juuri ennen eduskuntavaaleja sai tarjouksen siirtyä työskentelemään energia-alalle. Sain tulevalta työnantajalta tuhdin tietopaketin alan toimintaympäristöstä ja sen tulevaisuudennäkymistä.Helmikuussa 2011 tehtiin sähkön kulutusennätys 14 900 MW. Omasta tuotannosta saatiin 12 000 MW ja loppuosa tuotiin Venäjältä ja Ruotsista. Tuolloin odoteltiin kovasti, että Olkiluoto kolmonen valmistuisi, jotta Suomi ei olisi niin riippuvainen pakkashuippujen aikaan tuontisähköstä.
Kuvitellaan, että sinulla on muutaman vuoden ikäinen maasturi. Käsi pystyyn, jonka mielestä sijoitus diesel-käyttöiseen laatumaasturiin on juuri nyt hyvä sijoitus viiden vuoden tähtäimellä. Huomioidaan ominaisuudet, käyttökustannukset ja sijoituksen arvonsäilyminen.
Kahdessa eri ammatillisessa energiatapahtumassa parin viikon sisällä olen törmännyt samaan järjettömyyteen. Toivotaan Suomen ottavan mallia Tanskasta ja pidetään Suomea aivan uusiutuvan energian takapajulana. Jos jostakin pitää mallia ottaa, niin olkoon mallina vaikka rikossarjat. Ja niistä on otettukin, sillä aika tarkkaan Sorjosen käsikirjoitus, musiikki, kuvaus ja tyyli noudattaa ruotsalais-tanskalaisen Sillan mallia. Jos jostakin tekisi mieli ottaa energia-asioissa mallia, niin Ruotsista, jossa vähäpäästöisen sähkön osuus on 97 %. Valitettavasti meillä vaan ei ole samaa määrää vesivoimaa.
Olen ”muutaman” kerran saanut viikon aikana vastata kysymykseen, että mikäs turpeen viherpesutemppu tämä yhteisyritys hollantilaisen BVB Substrates B.V:n kanssa on. Ja olen vastannut, että ei mikään temppu, vaan hyvin tarkkaan harkittu maailman kehitystrendien tukema, meidän turpeeseen pohjautuvan liiketoiminnan jättiloikka.
IPCC julkaisi raporttinsa. Raportin viesti on ollut selvä. Päästövähennyksillä on kiire. Nyt täytyisi nostaa keskusteluun aikajänne. Mitä eri toimenpiteet tarkoittavat 20 vuoden ja mitä esimerkiksi 100 vuoden perspektiivillä. Ja ennen kaikkea pitää muistaa se, että Suomi on ilmastopolitiikan mallioppilas ja yksi harvoista maista, joka on tavoitteissaan. Saksa ja Tanska ovat kaukana takanamme niin vähennyksissä kuin uusiutuvien käytössä.
Kun budjettiin tarvitaan rahaa, kaivetaan vuosi vuoden jälkeen sama lista esiin. Energiaverot, tupakka, limpparit ja alkoholi. Kukapa nyt viitsisi ryhtyä puolustamaan tupakan, viinan ja makeanhimoisia.Ja energiaverojahan on helppo nostaa, kun eihän kukaan tavallinen ihminen nyt energiaa osta. Maksakoot teollisuus, bensanjakelijat ja isot energiayhtiöt kun pahuuttaan polttavat kaiken maailman hiiliä, kaasuja ja turpeita.
Suomessa tuotettiin kaukolämpöä viime vuonna vajaat 40 terawattituntia. Kaukolämmöstä noin 40 % tuotettiin metsäpolttoaineilla. Neljännes lämmöstä tuotettiin kivihiilellä ja loppuosa maakaasulla, turpeella, jätteillä ja pari prosenttia tehdään vielä öljyllä. Noin puolet Suomen kiinteistöistä on kytketty kaukolämpöön, joten asia koskettaa varsin monia. Kaukolämpöverkot ovat eräs kalleimmista infrastruktuureista, joten ihan helposti ja nopeasti eivät kaupunkien lämmitysratkaisut muiksi muutu. Kaukolämpökattiloissa käytettävä polttoaine on avainasemassa.
Kesä oli kuuma ja sateeton. Jopa niin sateeton, että monelta turvetuotantoalueelta ei virrannut viikkokausiin lainkaan vettä alapuolisiin vesiin. Siitä huolimatta, moni oli nähnyt tuotantoalueilta tullutta mömmöä mökkirannassaan. Vapolla on Valmetin toimittamia jatkuvatoimisia mittareita eri puolilla Suomea. Mittarit ovat Valmet Oyj:n. Tämä pörssiyhtiö mittaa, analysoi ja julkistaa tulokset omilla nettisivuillaan. Nimensä mukaan jatkuvatoimiset mittarit mittavat veden virtaamaa ja sen laatua vuoden jokaisena päivänä ja tuntina.