Kaukolämmön tuottamiseen käytettävän energiaturpeen verotusta nostettiin vuoden 2013 alusta 1,90 eurosta megawattitunnilta kolmella eurolla 4,90 euroon megawattitunnilla. Tällä päätöksellä tarkoitus oli hallitusohjelman mukaan hallitusti vähentää turpeen käyttöä. Samassa hallitusohjelman kappaleessa todetaan, että turve ei kuitenkaan saa korvautua fossiilisilla tuontipolttoaineilla. Toisin kuitenkin kävi.
Kun turpeen veroa korotettiin, samalla laskettiin energiapuun tukea. Tämä yhdessä kivihiilen maailmanmarkkinahinnan alentumisen kanssa johti siihen, että kivihiili on tällä hetkellä rannikolla selvästi halvempaa kuin turve ja myös sisämaassa, kuten Kuopiossa ja Jyväskylässä, tuontihiili on korvannut kotimaista energiaa.
Turpeesta ei tällä hetkellä ole todellakaan pulaa, joten se ei riitä selitykseksi kivihiilen vyörylle. Hinta on ainoa tekijä. Vuonna 2013 Vapo myi energiaturvetta asiakkailleen 10,2 terawattitunnin verran ja tälläkin hetkellä vanhaa varastoa on myymättä 7 terawattituntia. Yksi terawattitunti on pyörein luvuin miljoona kuutiometriä.
Kuinka kävi verotuloille? Vapon lämmöntuotannon myymästä turpeesta Suomen valtio sai vajaat 27 miljoonaa euroa veroa. Tämä on kuitenkin vain yksi kolmasosa verotuotoista, sillä urakoitsijoiden palkkaverot, Vapon maksama ALV, tuotannon polttoaineverot ja mm. Vapon yhtiövero tuottivat 60 miljoonaa euroa. Energiavero on siis vain 1/3 kaikesta verosta.
Kun vero nosti turpeen selvästi kivihiiltä kalliimmaksi, se vähensi selkeästi turpeen käyttöä ja leikkasi näiden muiden kuin energiaveron kertymää kymmenillä miljoonilla euroilla. Kivihiilen hinta näyttää jumiutuneen tuolle matalalle tasolle, joten kehitys tulee jatkumaan samanlaisena. Kotimainen puu ja turve korvautuvat jatkossakin tuontipolttoaineilla, joista saadaan kyllä energiaveroa, mutta muut verot ja työpaikat jäävät muihin maihin.
Tästä voi helposti laskea, mitä tapahtuisi, jos energiavero palautettaisiin 1,90 euron tasolle. Turpeen käyttö kaksinkertaistuisi, mikä tarkoittaisi energiaveron tuotoksi 20 miljoonaa euroa eli verokertymä laskisi 7 miljoonaa euroa. Mutta muut verotulot lisääntyisivät yli 50 miljoonaa euroa. Koska turve ja puu palavat seospoltossa ja turpeen veron alennus tekisi puustakin kilpailukykyisemmän polttoaineen, myös sen välilliset verot kasvattaisivat valtion kassaa.
Kun Vapon markkinaosuus oli koko alasta vuonna 2013 noin puolet, täytyy luvut kertoa kahdella, jotta saadaan koko toimialan luvut kasaan. Veron alentaminen toisi siis tuhansia työpaikkoja, lisäisi valtion verokertymää noin 100 miljoonalla eurolla. Samalle se vähentäisi Suomen riippuvuutta tuontienergiasta ja helpottaisi kauppataseen vajetta.
Varovaisen arvioni mukaan tulevan valtiovarainministerin kannattaisi harkita ylläolevan laskelman tarkistamista omilla asiantuntijoillaan nykyisessä työllisyys-, kassakriisi- ja maailmanpoliittisessa tilanteessa. Jos joku ei muista, niin Suomi tuo 2/3 käyttämästään energiasta: energiataseemme on vuositasolla noin 7 miljardia miinuksella.
