Ainakin sen suhteen, että kaukana pohjoisessa on maa nimeltä Suomi, joka ylistää maan energiapolitiikkaa, vaikka sillä itsellään on paljon parempi ja enemmän uusiutuviin energiamuotoihin perustuva linja.
Hallitus julkaisi tänään ilmasto- ja energiastrategian vuosille 2021 – 2030. Ei taas ole poikien ja tyttöjen päätä palellut, kun etunojaa otettiin aivan reilusti. Suomi on jo aikapäiviä sitten ylittänyt EU-tavoitteensa 38 %:n uusiutuvan energian määrästä. Tavoite oli määrä saavuttaa 2020, mutta mepä saavutimme sen 2014. Nyt se päätettiin nostaa yli 50 %:iin. Hyvä niin, jos varaa on.
Ihmetyttää vain, miksi pääministerimme riemuitsi, että nyt loppui hiilenmusta energiapolitiikka. Oikeampi kuvaus oli, että Suomi aikoo kiristää entisestään Euroopan kunnianhimoisinta energiaohjelmaansa. Suomi oli jo ennen tätä linjausta EU-alueen kakkonen uusiutuvan energian hyödyntämisessä. Ykkönen on tietenkin Ruotsi vesivoimineen. Mutta ei hopea ole häpeä. Ja mikäs se Saksan tavoite onkaan? Taitaa kohta jo kolkutella 20 prosentin rajaa. Siinäpä onkin hyvä esimerkki.
Ja kun nykyarvion mukaan kivihiilen osuus laskee jakson loppuun mennessä yhteen prosenttiin, niin eikös vaan lakia säätämään, jotta varmasti menee alle yhden prosentin. Ja sitten valvomaan, onko 25 asteen pakkasella poltettu kivihiili huoltovarmuuden turvaamista vai ympäristörikkomus. Ja valvontakomissio töihin valvomaan kivihiilirikkureita.
Ja kyllä se pakkanen paukkuu vielä jatkossakin tammikuussa ja tähän kivihiilen kieltolakiin tehdään loivennus, kun yksi siirtoyhteys on poikki.
Entäpä Saksa? Tuulivoimariemussaan ja ydinvoimaloiden alasajon seurauksena Saksa on lisännyt rusko- ja kivihiilen käyttöä. Siis lisännyt, ei vähentänyt. Viime vuonna Saksassa tuotettu sähkökilowatti tuotti nelinkertaisen määrän hiilidioksidia ilmaan verrattuna Suomeen. Kyllä meitä nyt hävettää. Vaikka meidän pitäisi haastaa muut tulemaan edes lähelle meitä, eikä jatkaa yksipuolista riman korotusta kilpailukykymme kustannuksella. Ollaan nyt ainakin avoimesti ylpeitä siitä, että piskuinen Suomi on näissä energiaolympialaisissa podiumilla. Tuollainen itsensä mollaaminen saa monet uskomaan, että olemme todellakin jäljessä Keski-Euroopan kulttuurimaita.
No vähän harmittavasti Suomi sai ”ankarasta” lobbauksesta huolimatta liki korkeimman päästökaupan ulkopuolisen sektorin vähennystavoitteen ja toisella lobbausrintamalla metsistä meinaa tulla päästökohde nielun sijaan. Tämä toki myönnetään raportissa.
No kompensoidaan tätä nostamalla liikennepolttoaineiden sekoitevelvoite kerralla Euroopan kärkeen. 30 prosenttia bioa liikennepolttoaineisiin, 10 prosenttia lämmitysöljyyn ja metsätraktoreiden tankkeihin. Kerralla keulille ja kunnon kaulalla. Nyt vielä muutama miljardi euroa biojalostamoihin ja homma on pulkassa. Niin, jos puu lasketaan kestäväksi 2030.
Jos haittapuolia hakemalla hakee, niin tarkastelujaksolla kilpailukyky hieman heikkenee, verotulot vähenevät miljardilla ja kuluja tulee 1,5 miljardia lisää. Mutta kaikki maksaa. Tavoitteet ovat ainakin riittävän kunnianhimoiset, joten ruvetaan ainakin markkinoimaan niitä, eikä häpeillä niitä muiden rinnalla. Miksiköhän kivihiilipäästöihin ei ole tulossa kiristystä, mutta puun polttamiseen on? Wende soikoon!
