Neljän vuoden takaisessa hallitusohjelmassa todettiin, että polttoturpeen käyttö pitää puolittaa, mutta se ei saa johtaa jalostuskelpoisen puun polttoon. Tuolloin usko oli suuri, että puuta saadaan idästä ja etelästä korvaamaan kivihiili ja turve ilman, että hakkuut Suomessa alkavat vaarantaa hiilinielujen kertymistä. Hyvähän tuo tavoite oli, mutta pelkäksi tavoitteeksi se jäi.
Kauppalehti julkaisi pari viikkoa sitten artikkelin, jossa ihmeteltiin, minne hävisi viime vuonna 2 miljoonaa kuutiota tukkipuuta. Ne kyllä hakattiin metsistä, mutta sahoille ne eivät menneet. Luonnolliseksi selitykseksi löydettiin se, että tukeista keitettiin sellua. Mikäs siinä, kyllä tukeista sellua syntyy ja sahatavaran kysynnän laskiessa sahatkin saivat riittävästi tukkeja tarpeisiinsa.
Vuoden päästä ihmetellään lisää. Tosiasia on, että Venäjältä tuli vielä vuonna 2021 noin 10 miljoonaa kuutiota pyöreää puuta ja muutama miljoona kuutiota haketta täyttämään sellutehtaiden ja lämpölaitosten kattiloita. Ei tule enää vuonna 2023. Vuonna 2023 ei polteta myöskään enää kymmentä miljoonaa kuutiota energiaturvetta siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei ole enää saatavissa. Kotimaista haketta tarvitaan lisää.
Suomessa on uskottu liikuttavan yksimielisesti, että puuta riittää polttoon, kunhan saadaan ensiharvennukset hoidettua ja saadaan energiapuupinoihin nuo vuosikymmenten aikana kertyneet risusavottarästit. Harvennetaan nuoret metsät kasvukuntoon, lisätään samalla metsien kasvua ja kasvatetaan hiilinieluja. Oltaisiin tilanteessa, jossa arvokkaat tukit jalostettaisiin vientituloja kasvattavaksi sahatavaraksi, ainespuu jalostettaisiin selluksi ja paperiksi ja pienemmällä puulla ja sahojen sivutuotteilla pidettäisiin Suomi lämpimänä uusiutuvalla kotimaisella polttoaineella.
Ei vaan onnistunut viime hallituskaudella, eikä onnistu jatkossakaan, jos hallitusohjelmaan ei saada kunnon jymäkkää energiapolitiikkaosiota seuraaville kahdeksalle vuodelle. Eli määritellään, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta meillä on riittävästi koneketjuja harventamaan noita risukoita ja yrittäjiä, joiden kannattaa ostaa kuljetuskalustoa ja rakentaa terminaaleja. Keinoja, joilla vähempiarvoinen puu saadaan liikkeelle.
Tuo Kauppalehden laskema 2 miljoonaa tukkikuutiota oli yllätys, mutta sen sijaan julkinen salaisuus on, että viime vuonna, tänä vuonna ja vielä lähivuosina ainespuuta eli sellupuuta poltetaan energiaksi paljon tuota kahta miljoonaa kuutiota enemmän. Ja se oli juuri se, mitä piti välttää.
Nyt tarvitaan hallitusohjelmaan vähintään kahden hallituskauden kattava energiapolitiikan katto-ohjelma, jossa määritellään, millä Suomi lämmitetään seuraavien vuosien aikana ja millä turvataan hiilinielut. Ja mikä on energiaturpeen huoltovarmuusrooli pidemmällä kuin yhden hallituskauden jaksolla. Toiveet kaipaavat tuekseen tekoja.
Energiayhtiöillä on velvollisuus pitää kaukolämpöasiakkaidensa asunnot lämpiminä, joten yhtiöitä on turha syyllistää siitä, että ne ostavat polttoaineeksi mitä markkinoilta saavat. Aikaisemmin ne ostivat metsähaketta, energiaturvetta, sahojen sivutuotteita eli purua ja pintoja sekä kivihiiltä, maakaasua ja öljyä.
Nyt tuomme haketta ja puuta Baltiasta ja jopa Espanjasta saakka ja jopa jätteitä Italiasta poltettavaksi. Ja jos nämä eivät riitä, niin sitten poltetaan sellupuuta ja kohta varmaan tukkejakin. Päästökaupan piirissä olevat polttoaineet jäävät niille, jotka eivät voi kattiloissaan muuta polttaa.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035. Jos hallitus päättää pitää siitä kiinni, niin siitä pidetään kiinni. Se on tullut selväksi, että työllisyyttä halutaan kasvattaa ja myös metsäteollisuuden vientituloja tarvitaan niin kahdeksan vuoden päästä kuin vuonna 2035. Mutta jos emme saa noita risusavotoita käyntiin aivan uudella otteella, niin puuvarantomme ja hiilinielumme palavat kiihtyvällä vauhdilla. Huonoin vaihtoehto on, että metsäteollisuus äänestää jaloillaan ja lopettaa kalliin puun jalostamisen Suomessa. Sitten meillä on sekä hiilinieluja että poltettavaa. Mutta tuota tulevaisuuskuvaa ei varmaan kukaan tavoittele reaalimaailmaan eikä edes hallitusohjelmaan.
