Energia-asioista uutisointi on vaikeaa. Uutiskynnys ylittyy varmemmin, jos julkistat, että toimiston katolle on asennettu yksi aurinkopaneeli tai tuulimylly kuin sillä, että poltat puuta neljänneksen aikaisempaa tehokkaammin ja selvästi puhtaammin. Energiatehokkuuden parantaminen kuulostaa arkisen tylsältä, mutta on mitä kannattavinta toimintaa, niin taloudellisesti kuin ympäristön kannalta.
Toukokuun lopulla vihittiin uusi Vekaranjärven varuskunnan lämpölaitos käyttöön. Tilaisuuden puheissa huoltovarmuus, toimitusvarmuus, kotimaisuus, työllistävyys ja paikallisuus toistuivat useampaan kertaan. Ja mikseivät olisi toistuneet, kun niiden ympärille koko hanke on rakennettu.
Kotimainen uusi kattila, kotimainen savukaasupesuri, paikalliset rakentajat, suunnittelijat ja polttoaineentoimittajat. Laitoksen vihkinyt oikeusministeri Antti Häkkänen totesi, että
Suomen kannattaa hyödyntää erityisesti bioenergiaa, aivan samalla tavalla kuin muut maat hyödyntävät omia luonnonvarojaan. Se tuo työtä, omavaraisuutta ja turvallisuutta sekä auttaa ilmastotavoitteissa. Uusi teknologia mahdollistaa yhä tehokkaimpien ja ilmaston kannalta parempien ratkaisujen rakentamisen. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on meidän kaikkien yhteinen asia ja meidän on kannettava vastuumme yhdessä muiden maiden kanssa.
Merkittävää tuossa uudessa 4,5 MW.n tehoisessa kattilassa on sen automaatio ja tähän kokoluokkaan liitetty savukaasupesuri, jonka ansiosta samalla polttoainemäärällä saadaan tuotettu 25 % enemmän energiaa. Laitos kuluttaa öljyä avuin erikoistilanteissa eli lähinnä käynnistettäessä, joten se pyörii lähes sataprosenttisesti kotimaisilla paikallisilla polttoaineilla. Puuta 80 % ja turvetta 20 %. Turpeella kattilasta saadaan tehoa 6 MW ja pelkällä puulla 4,5MW. Tästä syystä seospoltto on todella hyvä ratkaisu.
Vaikuttavin muutos on päästöjen puolella. Uudella energiaratkaisulla saavutetaan merkittävät päästövähenemät: typen oksideissa 20 %, rikkidioksidissa 90 %, hiukkasissa 60 % ja hiilidioksidissa 75 %. Rakennusvaiheessa laitos työllisti 10 henkeä ja jatkuvat työllisyysvaikutukset ovat vuositalossa noin 4 henkeä polttoaineketjussa.
Hyödyntämällä puuta fiksusti polttoaineena, meillä on tämän kokoluokan laitoksissa Suomessa kymmenien miljoonien säästöpotentiaali kuluissa. Ja samalla viemme eteenpäin niin uusiutuvan energian tavoitteita kuin päästöjen vähentämistä.
Kauraa kattilaan
Utajärvelle Oulun lähistölle rakennetaan parastaikaa yhtä bioimmista laitoksista. Ensi joulukuusta lähtien Osa Utajärven kunnan kaukolämmöstä ja koko Kinnusen myllyn rehutehtaan ja kauramyllyn tarvitsemasta energiasta tehdään kaurankuorella ja pelletillä.
Joku saattaa hymähtää tälle, mutta ei kannattasi. Tällä yhdistelmällä säästetään tuontienergiaa määrä, mikä vastaa tuhannen pikkudieselauton vuoden kulutusta.
Ja taas kerran saamme kiittää suomalaista innovatiivisuutta. Nyt avainsanoja ovat tuontipolttoaineen korvaaminen, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja kunnan sekä yritysten yhteistoiminta. Ja tienkin kotimainen varapolttoaineena toimiva pelletti, jota on helppo käyttää.
Suomessa liian usein kumarretaan vieraille ja vähätellään omia saavutuksia. Me olemme eittämättä Euroopan kärkeä uusiutuvan energian käytössä. Muistettakoon, että olemme jo ylittäneet meille asetetun 38 prosentin tavoitteen vuodelle 2020, kun Saksa ja monet muut Euroopan maat kolkuttelevat vasta 20 prosentin rajaa.
Meidän on rohkeasti kerrottava ulkomaisille vieraille, että hoidamme metsiämme vastuullisesti ja että puun käyttö ja teknologian hyödyntäminen energiantuotannossa ovat meidän tapamme säilyttää asemamme tiennäyttäjien kärkijoukossa.
