Hiilinieluista, hiilen sidonnasta ja hiilijalanjäljen kompensaatiosta puhutaan nykyään tosi paljon. Omaa hiilijalanjälkeään tai ainakin mieltään voi keventää ostamalla kompensaatiota vaikkapa lentolipun kylkeen, lupauksen jossain muualla tapahtuvasti kompensaatiosta tai ostamalla lukuisilta palveluntarjoajilta kompensaatiopalveluina vaikkapa istutettavia puita.
Vaikka kuinka Suomea haukutaan hiilinielujen vaarantamisesta, niin se ei kyllä pidä paikkaansa. Luonnonvarakeskuksen mukaan Euroopan metsävarat ovat noin 35 miljardia kuutiometriä eli niihin on sitoutunut hiiltä tonneissa puolet tuosta eli noin 17 miljardia tonnia. (https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsavarat-ja-metsasuunnittelu/suomen-metsat-euroopassa-vuonna-2015/puuston-maara-euroopassa/). Suomen metsiin on sitoutunut hiiltä 700 miljoonaa tonnia. (https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsat-metsaenergia_ja_hiilensidonta.pdf)
Kasvaako tuo Suomen metsien hiilimäärä vuodessa 10 vai 20 miljoonaa tonnia, on kiistan aihe. Nykyään hakataan noin 70 miljoonaa kiintokuutiota ja metsät kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jätetään tässä metsät hetkeksi rauhaan.
GTK:n mukaan Suomen soiden hiilivaranto on 35 miljardia tonnia eli tuon luvun jälkeen tarvitaan 9 nollaa. Siis kaksinkertainen Euroopan metsien hiilivarantoon. Aika iso.
Suomen soiden noin 10 miljoonan hehtaarin pinta-alasta noin puolet on ojittamatonta. Ojittamaton suo kasvaa sammalta ja kerää hiiltä noin tonnin hehtaarilta joka vuosi. Eli oikeasti tuo viiden miljoonan suohehtaari kompensoi tonnin hiiltä jokaista suomalaista kohden ja entuudestaan Suomen soissa on siis hiiltä 7 000 tonnia jokaista suomalaista kohden. Tässä on syytä muistuttaa, että suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 10 tonnia, mikä on selvästi suurempi kuin maailman keskiarvoluku.
Omituisuus tuleekin siitä, että luonnontilaisiin soihin sitoutuvaa hiiltä ei huomioida missään laskelmissa. Vaikka tuo pelkästään luonnontilaisiin soihin sitoutuva hiili on suurempi kuin koko henkilöautoliikenteen päästöt, sitä ei huomioida. Miksi ei? Jos nuo suot olisivat Keski-Euroopassa, veikkaan, että ne olisivat aikanaan tulleet laskennan piiriin. Kun ojat suolla laittaa kiinni, niin sen jälkeen suot muuttuvatkin hiilinieluksi. (Vaikka ojien umpeen laittamisen jälkeen suolta tulee 20 kertaa hiilidioksidia haitallisempaa kaasua eli metaania kymmenien vuosien ajan ilmaan). Mutta ei puututa nyt siihen.
Tästä soiden huomiotta jättämisestä hiilensidonnassa kannattaisi kyllä Suomen pitää meteliä. Ihan Suomen ja suomalaisten edun nimissä. Meiltä jää huomioimatta parin ison sellutehtaan tarvitseman puumäärän hiili joka vuosi. Melkoinen mittavirhe taulukoissa. Ja ne sellutehtaat rakennetaan kyllä muualle, jotta kiinalaiset saavat ahterinsa pyyhittyä. Maailma ei tässä voita.
Se on selvää, että jos meille istutetaan puita lisää ja metsäalaa hoidetaan hyvin, se varmasti lisää hiilen sidontaa. Kun se tehdään Suomessa, sen voi vielä itse nähdä ja todentaa. Mutta onhan muitakin ratkaisuja. Jos pystyisimme lämmittämään Kotkan, Haminan, Porvoon, Loviisan ja osaksi pääkaupunkiseudun öljynjalostamon ja ydinvoimalan hukkalämmöillä, jota nyt lasketaan taivaalle tai mereen, Suomen kokonaishiilipäästö pienenisi miljoonilla tonneilla.
Yksityinen ihminen voi ja hänen pitää vaikutta omiin päästöihinsä, mutta isot muutokset päästetyissä tonneissa vaativat yhteiskunnan panosta. Mitä jos autoilijoilta polttoaineverona kerätyistä varoista vaikka miljardi euroa vuodessa sijoitettaisiin korvamerkittynä sähköautojen latausasemiin tai alennuksiin sähköautoista. Tai päästökaupalla kerätyt verot sijoitettaisiin kokonaisuudessaan hiilidioksidia vähentäviin hankkeisiin. Nyt ne menevät yleisiin menoihin budjetin tilkkeinä. Iso ongelma vaatii isoja uusia päätöksiä.
Kyllä, kirjoitan tätä Vapon palkkalistoilla. Viime vuonna turpeen käyttö energiana väheni yli kymmenen prosenttia. Laskelmiemme mukaan turpeen käyttö vähenee samaa tahtia lähivuosien ajan ja sen käyttö on aivan marginaalissa kymmenessä vuodessa ilman erityisiä tappokeinoja. Jo nyt sellupuusta tehty hake on halvempi polttoaine kuin turve eli markkinatalous hoitaa ongelman ilman suurempia haittoja. Tätä nopeampi lopettaminen, johtaisi tyhmään jalostuskelpoisen puun massapolttoon ja metsäteollisuuden siirtymiseen muualle. Valinta on meidän. Toivottavasti ollaan tässä fiksuja.
