Tilastokeskuksen mukaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta kasvoi vuonna 2014 ja se oli 33 prosenttia. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta jatkoi kasvuaan ja se oli 25 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna uusiutuvien osuus Suomessa oli ennakkotietojen mukaan 39 prosenttia vuonna 2014. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna 2020.
Suomi on siis Ruotsin ja Itävallan kanssa aivan EU-maiden kärkikastia. Ongelma meillä on se, että vesivoiman osuus koko energiantuotannosta on vain viitisen prosenttia ja puun noin 25 prosenttia. Tähän lasketaan puun pienkäyttö, teollisuuden ja energiateollisuuden puun käyttö energiaksi ja metsäteollisuuden jäteliemillä tuotettu energia.
Viime viikolla pulpahti julkisuuteen taas uutinen, jonka mukaan EU:ssa ollaan sorvaamassa kestävyyskriteerejä puulle. Kauppalehden mukaan EU valmistelee biomassan kestävyyskriteerien laajentamista kaikkiin biomassoihin. Tähän mennessä kestävyyskriteerit ovat koskeneet vain nestemäisiä biopolttoaineita.
Uutinen kuulostaa aika pieneltä, mutta tarkasteltaessa Suomen uusiutuvan energian tuotantoa, muutoksen seuraukset voivat olla dramaattiset. Jos puu luokiteltaisiin uusiutumattomaksi edes osin, niin Suomen kärkipaikka Euroopan uusiutuvan energian mallimaana vaihtuisi suoraan tilaston häntäpään valvojaksi.
Toteutuessaan tämä olisi mittaluokkaa suurempi uutinen kuin kestouutinen meneillään olevista tai päättyneistä yhteiskuntasopimusneuvotteluista tai satoihin miljooniin euroihin vuodessa kohoavat kustannukset Euroopan kansainvaelluksista. Toistaiseksi olen huomannut tuon Kauppalehden uutisen lisäksi asiaa käsitellyn Uudessa Suomessa.
Se on huomattu monta kertaa, että keskeiset EU-maat vetävän kotiinpäin niin paljon kuin naru kestää. Tässä täyttyy nyt luottaa, uskoa ja toivoa, että hallitus on riittävän hyvin informoitu näistä kestävyyskriteerimuutoksista. Jos puu joutuu päästökaupan kohteeksi, niin ensimmäisenä lähtee pohja hallituksen biotalouden kärkihankkeilta.
Toiseksi luulen, että taskulaskimesta loppuvat numerot, jos joudumme täyttämään puun osuuden 40 %:n uusiutuvan energian tavoitteesta jollakin muulla tukea vaativalla uusiutuvalla, kun vesivoima ei meillä ole Ruotsin lailla vaihtoehto
