Maikkari markkinoi aikoinaan ohjelmistokarttaansa lupaamalla tietoa ja suuria tunteita. Tietoa tarjottiin uutisissa ja suuria tunteita elokuvissa ja draamasarjoissa. Näin some-aikakaudella tosi-tv:ssä tietoa on vähemmän ja tunteetkin enemmän käsikirjoitettuja. Energiakeskustelussa tunteet ja järki lyövät edelleen reippaasti toisiaan poskille ilman, että se juurikaan häiritsee ketään.
Tunnepuolella sähköauto on aina hyvä. ST1:n Anttonen uskalsi epäillä, että jotain hämärää siinä on, jos hybridi-Porschen saa 44 000 euroa halvemmalla kuin bensaversion, vaikka kuski ei koskaan lataisi autoa sähköllä vaan ajaisi bensalla. Samoin hybridi-autojen CO2-päästöt lasketaan siten, että niillä ajetaan sekä sähköllä että polttomoottorilla. Kyllä maasturinostajille ilmainen tuki kelpaa. Ja onhan kahdeksan litraa sadalle kuluttava hybridiauto aina ekologisempi kuin neljä litraa kuluttava pelkkää polttomoottoria hyödyntävä auto. Vai onko sittenkään? No samalla perusteella kuin kivihiilisähköä käyttävä sähkölämmitteinen omakotitalo on paha ja samaa sähköä käyttävä auto on hyvä. Loogista.
Pellolla röyhtäilevä lypsylehmä on metaanipäästöjensä ja ruohon lannoitustarpeen takia paha, mutta Saksassa onkin jo sikoja, joiden elämäntehtävä on tuottaa sitä itseään ja silloin tuetusta biokaasusiasta tuleekin hyvä. Sen arvo kaasuntuottajana ylittää sen arvon lihantuottajana. Ilmeisesti sika ei syö, eikä röyhtäile. Tukeahan se vaatii ja pelkkään kaasuntuotantoon jalostettu sika on ehkä osaltaan pois elintarvikeketjusta, mutta hyvä sen täytyy olla.
Ja turha edes aloittaa arvostelemaan hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi toteutettua energiewendeä. Tarkoitus oli hyvä, joten vaikka Euroopan CO2-päästöt ovat sen aikana nousseet ja wendemaissa sähkö kallistunut, niin hyvähän se wende on. Jos tavoitteeksi otettaisiin kehittää auto, jonka polttoaineenkulutus puolittuisi, ja lopputuloksena olisi tuplasti litroissa kalliimpaa polttoainetta kuluttava masiina, niin kukahan hurraisi.
Eri kyselyissä kaikkien mielestä sähköntuotannon päästöjä pitää saada alas, mutta monien mielestä Suomeen ei saa rakentaa lisää ydinvoimaa eikä vesivoimaa. Ydinvoimalla ja vesivoimalla tuotettua sähköä saa kuitenkin tuoda ilman kenenkään vastaväitteitä. Eikä tuontisähköstä tule päästöjäkään.
Suomessa sähkömarkkinat ovat sekaisin. PVO ilmoittikin laittavansa pari voimalaitosta kiinni, jolloin markkinoilta poistuu yhden ydinvoimayksikön verran sähköntuotantokapasiteettia. Kun tulevaisuudessa entistä enemmän lämpöä ja sähköä tuotetaan eri laitoksissa, niin polttoaineyksikköä kohden laskettu energiantuotannon hyötysuhde laskee. Mutta hajautettu lämmönpientuotanto ja tuontiin, tuuleen ja aurinkoon pohjautuva järjestelmä kuulostaa paljon kestävämmältä, niin tehdään niin, vaikka laskin saattaisi kehottaa tekemään toisin.
Suomen liikenteen polttoaineet ovat lähes sataprosenttisesti fossiilisia tuontipolttoaineita ja kaukolämmöntuotannosta liki puolet perustuu hiileen, kaasuun ja öljyyn. Mikä olisikaan mukavampaa kuin siirtyä molemmissa suurissa sektoreissa Suomen vihreään kultaan perustuviin polttoaineisiin. Liikenne vie yksin noin neljänneksen Suomen kaikesta energiasta, niin jos haittapuolia hakee, niin sen jälkeen puu ei enää riittäisi metsäteollisuudelle.
Näiden esimerkkien valossa rohkenen kunnallisvaalien alla vaatia, että Suomen täytyy panostaa siihen, että siirrymme nopeasti päästöttömään, kestävään ja nykyistä edullisempaan, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävään energiapolitiikkaan. Mahdotontako? Haittaaks se?
