Tiesitkö, että vuonna 2014 Suomessa käytetystä energiasta 35 % oli kotimaista ja 65 % energiasta tuotiin ulkomailta? Tuontienergia maksoi Suomelle lähes 7 miljardia. Bioenergia ry:n mukaan 50 %:n energiaomavaraisuus synnyttäisi bioenergia-alalle 15 000 uutta työpaikkaa. Samalla Suomeen syntyisi 4,5 miljardin investoinnit ja tuontienergian vuosittainen lasku pienenisi 3 miljardilla.
Uuden hallitusohjelman mukaan kotimaisen energian osuus eli energiaomavaraisuus halutaan nostaa 2020-luvun aikana 55 prosenttiin. Tämä uuden hallituksen asettama tavoite on kaupan vaihtotaseen, kotimaisten työpaikkojen ja huoltovarmuuden kannalta katsottuna erittäin hyvä, mutta kunnianhimoinen tavoite. Koko energia-alan puolesta toivonkin, että hallitus jatkaa energia-asioissa sa-maa linjaa, jonka se aloitti hallitusohjelman laadinnassa eli vatulointi saa jäädä sivuun. Energia-ala on kärsinyt jo useita vuosia lyhytjänteisesti tehdyistä tai ehkä vielä useammin tekemättä jätetyistä poliittisista päätöksistä. Epävarmuus tulevista muutoksista on lykännyt toimijoiden investointeja, koska varmuutta tulevaisuuden energian tai polttoaineiden hinnoista ei ole ollut. On hyvä muistaa, että tänä vuonna kaikista teollisuuden alojen investoinneista energia-alan investoinnit ovat suurimmat, n. 1,7 miljardia euroa.
Vapo keskittyy kotimaisten polttoaineiden osalta pelletin, metsäpolttoaineiden ja turpeen tuottamiseen ja toimittamiseen. Näiden kaikkien osalta teemme jatkuvaa työtä kustannustehokkuuden, laadun, toimitusvarmuuden ja vastuullisen toiminnan parantamiseksi.
Hyvä esimerkki kotimaisen energian käytön vaikutuksista paikallisesti on se, että ostimme Lounais-Suomen maakunnissa paikallisilta yrittäjiltä ja yrityksiltä yhteensä yli 48 miljoonalla eurolla tuotteita ja palveluita vuonna 2013. Työllistämme alueellamme suoraan 60 henkilöä ja työllistävyytemme tuotannossa ja kuljetuksissa on 350 henkilötyövuotta.
Tuotamme turvetta vastuullisesti
Turvetuotannossa suomalaisia huolestuttavat sen aiheuttamat uhat luonnonsoille sekä vesistövaikutukset. Vapo onkin antanut omat vapaaehtoiset ympäristösitoumukseksensa turvetuotannon ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Niiden mukaisesti muun muassa yhtiömme kaikilla 400 turvesuolla on alkavalla tuotantokaudella käytössä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukainen vesienkäsittelyjärjestelmä. Lounais-Suomen alueella tämä tarkoittaa sitä, että olemme rakentaneet 59 pintavalutuskenttää, 35 kosteikkoa ja 10 kemikalointilaitosta. Ympäristölupavelvoitteiden määrittämän viranomaisvalvonnan lisäksi, turvetuotantoalueidemme vesienkäsittelyrakenteet tarkastetaan vähintään kahden viikon välein ja kuivatusvesistä otetaan näytteet säännöllisesti. Tuotamme turvetta vain luonnontilansa menettäneillä turvemailla ja huolehdimme tuotannosta poistuneiden alueiden aktiivisesta jälkikäytöstä.
Vapolla on hyvät turvevarastot ensi talven lämmityskauteen lähdettäessä. Vapo on sitoutunut parantamaan turpeen toimitusvarmuutta ja tämän vuoksi olemme kasvattaneet ylivuotisten varastojen määrää turvamaan myös huonojen tuotantokesien jälkeisen lämmityskauden toimitukset. Uusi turvetuotantokausi on parhaillaan käynnistymässä alueellamme ja tuotantotavoitteemme ovat samalla tasolla kuin edellisinä vuosina. Pyrimme tuottamaan lounaan alueella vuosittain kolme miljoonaa kuutiometriä turvetta, mikä vastaa n. 25 000 rekkakuormaa.
Kotimaisilla hyvät mahdollisuudet
Kotimaisella energialla on mielestäni hyvät mahdollisuudet, mikäli vain sen kilpailukyvystä huolehditaan. Pelkästään täällä Vapon Lounais-Suomen toiminta-alueella (johon kuuluvat Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakunnat), on tehty viime vuosien aikana useita investointipäätöksiä, joissa tuontipolttoainetta on tarkoitus tai mahdollista korvata yli 4 TWh kotimaisilla vaihtoehdoilla kuten pelletillä, metsäpolttoaineilla ja turpeella. Rahassa laskettuna tämä tarkoittaisi n. 70–80 miljoonan euron vuosittaista lisäystä kotimaisten polttoaineiden käytössä. Kotimaisen polttoaineen käytön, kilpailukyvyn ja saatavuuden edellytyksenä on kuitenkin pitkäjänteinen energiapolitikka, jotta polttoaineiden tuottajat ja käyttäjät voivat tehdä investointeja useamman vuoden aikajänteellä.
