Hyppää sisältöön
21.8.2018 Blogi

Kuinka vähän on vähän?

Kirjoittaja: Ahti Martikainen

Kesä oli kuuma ja sateeton. Jopa niin sateeton, että monelta turvetuotantoalueelta ei virrannut viikkokausiin lainkaan vettä alapuolisiin vesiin. Siitä huolimatta, moni oli nähnyt tuotantoalueilta tullutta mömmöä mökkirannassaan. Vapolla on Valmetin toimittamia jatkuvatoimisia mittareita eri puolilla Suomea. Mittarit ovat Valmet Oyj:n. Tämä pörssiyhtiö mittaa, analysoi ja julkistaa tulokset omilla nettisivuillaan. Nimensä mukaan jatkuvatoimiset mittarit mittavat veden virtaamaa ja sen laatua vuoden jokaisena päivänä ja tuntina.

Mittarit ja raportit löytyvät täältä: https://www.valmet.com/fi/palvelut/automaatio2/ymparistodatapalvelu/

Käykää ihmeessä katsomassa niiden lähes reaaliaikaisia mittaustuloksia ja edellisenkin vuoden mittausraportteja. Mittarit mittaavat virtaamaa, kiintoaineen määrää vedessä ja humuksen määrää vedessä. Raporteista löytyvät päivä-, kuukausi- ja vuositiedot.

Kävin itse katsomassa juuri mm. Kyyjärven Peuranlinnan tulokset. Kesäkuussa, heinäkuussa ja tähän päivään mennessä tuolta 150 hehtaarin tuotantoalueelta ei tullut litraakaan vettä. Ei vettä, ei kiintoainetta ei humusta.

Vuosi 2017 oli puolestaan sateinen. Silloin saman tuotantoalueen koko vuoden kiintoainekuormitus Kyyjärveen oli melko tarkkaan 8 000 kg. Kiintoaine muodostuu sekä orgaanisesta että epäorgaanisesta aineksesta. Kiintoaineessa on turpeen lisäksi epäorgaanista mineraalipohjaista hiekkaa ja savea. Jos tuo 8000 kg olisi pelkkää soraa ja kun sorakuutio painaa noin 1,6 tonnia kuutiolta, vuoden 2017 kiintoainekuormitus vastasi 5 kuution soran sekoittamista koko järveen. Jokainen saa päättää, onko se paljon vai vähän. Luvut ovat kuitenkin totta ja tarkkaan mitattuja. Itse luvuista ei tarvitse väitellä.

Myös Mikkelin lähellä oli nähty turvetta rannassa. Onneksi myös siellä on jatkuvatoiminen mittari. Heinäkuussa Lintusuon 161 hehtaarin alueelta virtasi vettä keskimäärin 2 litraa sekunnissa eli 170 kuutiota vuorokaudessa. Keskimäärin heinäkuisena päivänä kiintoainekuormitus oli 2,2 kg ja koko kuukaudessa 67 kg eli neljä ämpärillistä hiekkaa.

Mittaustietoja on vaikea verrata, koska minkään muun maankäyttömuodon ei tarvitse mitata. Vapollakaan ei ole velvoitetta mitata jatkuvatoimisilla mittareilla, mutta niillä mitattuja tuloksia ei tarvitse selitellä. Niissä näkyy jokainen sade- ja poutapäivä.

En halua tällä kirjoituksella vähätellä mitään vesistövaikutusta, vaan muistuttaa, että tällaisista mittareista saatua tarkistettua faktatietoa on kaikkien saatavilla. Ettei tarvitse luulla ja kirjoittaa jostakin kuormituksesta, että ”luulen, että kuormitus tulee melko varmasti…”

Ja hyvä olisi aina suhteuttaa luvut. Tuhat kiloa voi kuulostaa paljolta, mutta jos se on alle 0,5 % kaikesta, se onkin aika vähän.

Lisää tietoa jatkuvatoimisesta mittaamisesta on saatavilla mm. ympäristö.fi sivuilta, jossa on mm. useampivuotisen TASO-hankkeen asiaa käsittelevä loppuraportti.

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/TASOhanke/Julkaisut

Kirjoittajasta

Ahti Martikainen Director, Communications and Public Affairs ahti.martikainen@neova-group.com +358 (0)40 680 4723

Ahdilla on yli 35 vuoden kokemus viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Hän on työskennellyt Neovalla vuodesta 2011 lähtien.

Lue kaikki tämän kirjoittajan blogikirjoitukset