Vähän kankea käännös tuosta englanninkielisestä ”Seeing is believing” -sanonnasta. Tuli vaan mieleen, kun avattiin viime viikolla Mikkelin kupeessa Ropolansuon kosteikkoalue. Alue oli vielä turvetuotannossa vuonna 2020 ja nyt se on lyhyessä ajassa muutettu yli sadan hehtaarin kosteikoksi, jossa voi käydä seuraamassa luontoa, lintuja ja sitä, miten nopeasti luonto ottaa omansa takaisin. Tai vain käydä paistamassa kodassa makkaraa. Avajaisissa moni vierailija kysyi, miksei näistä kerrota. Kyllä me pyrimme kertomaan, mutta jostakin syytä nämä hyvät uutiset eivät oikein mene mediassa lävitse. Vielä syksyn aikana alueelle rakennetaan lintutorni, jonne on vapaa pääsy. Ropolansuon biodiversiteettialue on siis kooltaan yli sata hehtaaria eli noin kilometri kertaa kilometri. Se ja muut kosteikot löytyvät netistä osoitteesta: https://www.neova-group.com/fi/retkeilykohteet/
Jos haluaa vielä vahvistusta itselleen suon uusiutuvuudesta, niin Kihniön Aitoneva on oikea kohde. Siellä on hyvä katsoa, millainen suo muodostuu 50 vuodessa. Vedentäyttämien altaiden päällä on jo yli puoli metriä turvetta, jonka päällä pystyy kävelemään ja keräämään vaikka karpaloita naposteltavaksi. Alueella sijaitsevat turvemuseo, konenäyttely, lintutorni, ympäristöpolku ja kaksi laavua. Aitoneva kuuluu Lauhanvuori–Hämeenkangas UNESCO Global Geoparkiin.
Joutsan Haapasuon entiselle turvetuotantoalueelle on perustettu Neovan suurin, 111 hehtaarin kokoinen biodiversiteettialue. Alueen 70 hehtaarin kosteikkoalue valmistui vuonna 2023. Kyseessä on valtakunnallisesti yksi Suomen suurimmista entisille turvetuotantoalueille rakennetuista kosteikkoalueista. Kosteikko sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston kyljessä ja se kuuluu lintujen SOTKA-levähdyspaikkaverkostoon. Kosteikolla on lintutorni, lato ja wc.
Riihimäen Sammalistonsuo on linnustollisesti yksi Kanta-Hämeen arvokkaimmista alueista ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen levähdysalueista sisämaassa. Sammalistonsuo on ainutlaatuinen luontokohde, jonka luontopolulla voit tutustua lintuharrastukseen, luonnonsuojeluun, metsästykseen, riistanhoitoon sekä vastuulliseen turvetuotantoon. Aluetta kehitetään aktiivisesti ainutlaatuisessa sidosryhmäyhteistyössä Sammalistonsuon kosteikkotoimikunnassa.
Tässä vain muutama esimerkki. Neova on perustanut turvetuotannosta poistuneille alueille yhteensä noin 120 kosteikkoa. Yhteensä näiden pinta-ala on yli 3 300 hehtaaria. Näitä suurimpia ennallistettuja kohteita kutsumme biodiversiteettialueiksi.
Omistamiemme tuotantoalueiden siirtäminen tuotannon jälkeen seuraavaan maankäyttömuotoon on meille arkipäiväistä toimintaa, ei mitään viherpesua. Aikaisemmin alueille perustettiin uusia metsiä ja niitä siirettiin pelloiksi. Viime vuosien aikana kosteikkoja on perustettu enemmän kuin uusia alueita on otettu tuotantoon. Jos ette usko, käykää katsomassa. Uutta metsää on syntynyt alueille lisäksi tuhansia hehtaareja ja myös metsien biodiversiteetti on monipuolisempi kuin suon. Eli oli meillä ennallistamislaki tai ei, niin alamme lienee ainoa, joka on tehnyt tätä työtä jo vuosikymmeniä.
