Kun sosiaali- ja terveydenhoito siirtyvät tulevaisuudessa SOTE-uudistuksen myötä pois kuntien päätäntä- ja budjettivallasta, kuntatalouden luonne muuttuu merkittävästi. Tällä hetkellä nuo SOTE-menot kattavat keskimäärin yli 50 % kuntien menoista. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa opetus, liikenneväylien kunnossapito, kulttuuri ja kuntien energiahuolto nousevat huomattavasti nykyistä suurempaan rooliin kuntien talouden näkökulmasta. Tästä näkökulmasta katsottuna on erikoista, että energia-asiat eivät juurikaan ole esillä kunnallisvaalitenteissä saatikka ehdokkaiden ohjelmissa.
Pitäisikö olla? Pitäisi. Otetaan yksi esimerkki. Muun muassa Nokialla kaupungille ja alueen teollisuudelle energiaa tuottava Leppäkosken sähkö on uudistanut muutaman viime vuoden aikana laitoksensa siten, että ennen pääpolttoaineena toiminut maakaasu on vaihtunut kotimaisiin polttoaineisiin. Lopputuloksena on se, että kaukolämmön hintakilpailukyky on parantunut, päästöt pienentyneet ja nyt lähiseudulle jää vuositasolla liki 20 miljoonan euroa, joka aikaisemmin siirtyi kaasun syntysijoille. Ei mikään mitätön asia. Kotimaisilla tarkoitetaan tässä haketta, pellettiä, turvetta ja biokaasua. Suomi-tasolla kotimaisten polttoaineen lisäkäytöllä on saavutettavissa todella suuria alueellisia taloudellisia hyötyjä.
Tutkimme vuosittain kansalaisten mielipiteitä eri polttoaineita ja eri energiantuotantomuotoja kohtaan. Viimeisen parin vuoden aikana ainoastaan aurinkovoima on kasvattanut kannatustaan. Kunnallispäättäjillä on edessään aivan mahdoton tehtävä, jos he haluavat miellyttää äänestäjiään. Äänestäjät haluavat vähemmän ydinvoimaa, vähemmän kivihiiltä ja turvetta, vähemmän öljyä ja maakaasua, mutta nyt jyrkimmässä pudotuksessa näyttää olevan tuulivoiman suosio. Näkyypä tuloksissa jo sekin, ettei puuta haluttaisi polttaa enempää. Vesivoiman lisärakentaminen on ollut vastatuulessa jo vuosia.
Aivan kelpo tulos, mutta se ei anna laisinkaan vastausta siihen, millä Suomi lämmitettäisiin, jos alueellisessa energiapolitiikassa toimittaisiin vastaajien haluamalla tavalla. Aurinkolämpö ei ole vastaus Suomen lämmitykseen. Ei myöskään vielä maalämpö. Tilannetta voisi verrata siihen, että bensa- ja dieselmoottorit kiellettäisiin ja jatkossa vain sähköautot, vetyautot ja biokaasulla toimivat autot olisivat sallittuja. Ei olisi teillä ruuhkaa.
Energia-asiat ovat ehkä vähän vaikeampia kuin päätös urheiluhallista, mutta ne koskettavat kaikkien kuntien kaikkia kuntalaisia eli niistä pitäisi keskustella juuri nyt. Pitäisi rohkeasti kertoa eri energiamuotojen hyvistä ja huonoista puolista ja kertoa mikä on lyhyellä tähtäyksellä eli lähimpien kymmenien vuosien aikana realistista ja mahdollista.
Kysymyspatterissa kysyttiin vastaajilta nyt maaliskuussa myös sitä, kuinka paljon Suomen soista on nyt turvetuotannossa ja mikä olisi sopiva määrä. Suomalaisten mielestä 20 % soista on turvetuotannossa ja sopiva määrä olisi 15 %. Kyllä kansa tietää. Jotta en aliarvioisi kansan mielipidettä, totean vain, että tuo haluttukin määrä on noin 20 kertainen nykyiseen todellisuuteen verrattuna.
