Hallitusohjelmassa on sovittu, että tavoitteena on puolittaa energiaturpeen käyttö Suomessa vuoteen 2030. Näin näyttää tapahtuvan. Tätä mieltä ovat energiayhtiöt, energiateollisuus, energiaturpeen tuottajat.Jostakin kumman syystä, nyt on noussut kysymys siitä, miksi ei lopeteta aikaisemmin. Ja jostakin kumman syystä toimittajat eivät kysy niitä oikeita kysymyksiä. Seuraavaa fiktiivistä haastattelua saa vapaasti lainata.Minua haastatteli siis fiktiivinen B-studio.
B-Studio: Voidaanko energiaturpeen käyttö lopettaa Suomessa ennen 2030?
Ahti M.: Voidaan, mutta sillä on tiettyjä vaikutuksia työllisyyteen, kuntien ja valtion talouteen ja mm. puumarkkinoiden toimintaan sekä ennen kaikkea kaukolämmön hintaan. Mutta kyllä se voidaan lopettaa vaikka huomenna.
B-studio: Demarit ja vihreät ovat ehdottaneet, että turve samoin kuin kivihiili korvataan uusiutuvalla hakkeella. Miksi tämä ei käy Vapolle?
Ahti M.: Kyllä se käy Vapolle. Ongelmana on se, että Sosiaalidemokraatit ja Vihreät sanoivat keväällä ennen vaaleja, ettei Suomen hakkuita voida enää nostaa. Jos kivihiilen lisäksi turve korvataan puulla, se tarkoittaa noin 25 miljoonan puukuution lisäpolttoa vuodessa Suomessa. Eli noin viiden Äänekosken sellutehtaan verran lisähakkuita. Tuota määrää ei ole Suomessa eikä lähialueilla. Tämä on se pieni rajoittava tekijä, miksi Vapon mukaan nopea siirtyminen massiiviseen ainespuun polttoon ei ole järkevää. Mutta kuten sanottu, voidaan se tehdä, kun suljetaan muutama sellutehdas. Niin ja rakennetaan terminaalit ja infra kuskaamaan muutama tuhat rekallista puuta, jos sitä vain olisi. Ja jos poliittisesti puuta sekä on että ei ole. Ei tämä varmaan ole ongelma, jota ei voitaisi poliittisesti ratkaista. Vapon tiedossa ei ole, missä tuo puumäärä on tai mistä se voitaisiin hankkia.
B-Studio. Mitä turpeen polton lopettaminen vaikuttaisi valtion ja kuntien talouteen?
Ahti M.: Lyhyellä tähtäyksellä monet turvetta polttavat laitokset joutuisivat käyttämään öljyä, mikä nostaisi kaukolämmön hintaa muutaman kymmenen prosenttia ja hieman pidemmällä tähtäyksellä parisataa kattilalaitosta jouduttaisiin Suomessa uusimaan ennen aikojaan sellaisiksi, että ne pystyvät polttamaan puuta. Tämä ei maksa yhdessä toimivien laitosten alaskirjausten lisäksi montaa miljardia, mutta toki nämä ennenaikaiset investoinnit vaikuttavat kaukolämmön hintoihin ja kuntien veroäyripaineisiin näillä alueilla. Ja kyllä osaltaan sekin, että työttömiksi jäävien turveurakoitsijoiden verotulot jäävät saamatta. Valtiota jäisi saamatta lisäksi yli 250 miljoonaa turpeesta saatavia energiaveroja, päästöoikeusmaksuja, välillisiä veroja ja Vapon osinkotuottoja. Tietenkin nämä puuttuvat varat voidaan lainata kansainvälisiltä markkinoilta. Pikkuisen lisää velkaa entisen päälle. Ei montaa miljardia. Niin ja meinasi unohtua Vapon osakkeen laskennallinen arvo, mikä romahtaisi, mutta sen maksaisi valtio, eli se ei koske suomalaisia.
Niin ja muutama miljardi voi tulla negatiivista heittoa kauppataseeseen, kun tuomme puuttuvan kotimaisen polttoaineen ulkoa. Joko öljynä, kaasuna tai puuna. Koska jollakin Suomi pitää lämmittää. Puu pitää vaan tuoda aika kaukaa, sillä lähimarkkinoilla ei ole noin paljoa.
B-Studio: Mikä olisi työllisyysvaikutus?
Ahti M.: Onneksi työllisyysvaikutus ei näy juurikaan pääkaupunkiseudulla. Suorat työllisyysvaikutukset olisivat Vapolle vain satoja henkilöitä, mutta koko urakointi- ja kuljetusketjussa ehkä muutamia tuhansia. Ja kuten sanottu, nämä kohdistuvat alueille, joilla ei juuri ole teollisia työpaikkoja. Mutta kuten Vihreiden kansanedustaja totesi A-Studiossa tällä viikolla, pitää huolehtia, että uusia työpaikkoja syntyy ja työttömäksi jäävät pitää uudelleenkouluttaa. Se oli napakasti sanottu. Toki Suomen työllisyys kohentuu juuri nyt niin hyvin, että eiköhän me mennä 75 prosentin työllisyysasteen yli, että heilahtaa, vaikka tässä nyt muutama tuhat työtöntä tulisikin lisää.
B-Studio: Miten tämä sitten vaikuttaisi niin dramaattisesti puumarkkinoihin?
Ahti M.: Sähköä voidaan tuoda ja tuodaankin Suomeen noin viidennes kulutuksestamme, mutta lämpö on tuotettava paikallisesti. Ja se tuotetaan polttamalla jotain kattilalaitoksissa. Energiayhtiöt ovat taanneet, että kaupunkilaiset saavat lämmintä vettä ja lämmitystä kaikissa olosuhteissa. Ne siis ostavat puuta siihen hintaan, mikä täytyy maksaa markkinoilla. Kulut maksaa lämmönostaja eli tavalliset ahkerat keski- ja pienituloiset suomalaiset. Puun hinta nousee ja sellukattiloita siirretään lämpimiin maihin. Näin se vaikuttaisi. Mutta jos metsäteollisuutta ei pidetä Suomelle tärkeänä, ei tämä liene suuri haitta.
B-Studio: Miksi kaukolämmössä ei siirrytä uuteen tekniikkaan?
Ahti M.: Pieni hidastava tekijä on se, että sitä uutta tekniikkaa ei ole vielä kustannustehokkaasti saatavilla. Jos tämä seikka unohdetaan, niin toki voidaan siirtyä. Jo nyt lämpöpumpuilla voidaan helposti korvata useita prosentteja tarvittavasta kaukolämmöntarpeesta. Korvaava tekniikka uupuu enää 95 prosentin osalta. Ja jos unohdamme talven, niin ongelma on erittäin pieni.
B-Studio: Teillä ei ole siis mitään energiaturpeen käytön kieltoa vastaan?
Ahti. M.: Jos noiden pienten haittavaikutusten ei anneta vaikuttaa päätöksenteon, niin tietyin ehdoin energiaturpeen käyttö voidaan lopettaa. Onko se missään nimessä järkevää, on toinen kysymys. Henkilökohtaisesti tietenkin harmittaa, että tapamme suobiomassoihin perustuvan uuden innovatiivisen teollisuudenalan, josta esimerkiksi jäi Ilomantsiin rakenteilla oleva turpeesta aktiivihiiltä jalostava laitos. Luulen, että kiinalaiset saattaisivat olla kiinnostuneita ostamaan hankkeen.
B-Studio: Mitä sitten pitäisi tehdä?
Ahti M.: Antaa nykyisen kehityksen jatkua, jossa ilman taloudellisia vahinkoja energiaturpeen päästöt ja käyttö puolittuvat 2030 mennessä ja käyttö painuu marginaaliin seuraavan vuosikymmenen aikana. Ei pyritä näkemään ongelmaa siellä, missä sitä ei ole.
B-Studio: Kiitos ja palaamme seuraavassa lähetyksessämme siihen, miksi energiaturvetta ei voisi kieltää välittömästi. Toisena aiheenamme on pitäisikö Oulu-Tornio tie muuttaa kävelykaduksi, kun sähköautot yleistyvät nyt vauhdilla.
