Kun lentokoneessa syttyy hätävalo ja happinaamarit tippuvat koteloistaan, turvaohjeissa kehotetaan aikuisia huolehtimaan siitä, että he laittavat itselleen ensin happinaamarit ja vasta sen jälkeen katsovat. että lapsilla ja vanhuksilla on naamarit päällä ja turvavyöt kiinni. Tämä on tietenkin aivan järkevää, sillä vain tajuissaan oleva aikuinen voi huolehtia parhaalla tavalla myös muiden selviämisestä.
Ilmastonlämpiäminen ei tunne valtioiden rajoja. Tästä syystä valtioiden rajoihin perustuvat tilastot eivät aina ole paras mahdollinen pohja päätöksenteolle. Päästökauppajärjestelmää on syystäkin kritisoitu siitä, että se vähentää kyllä päästökauppa-alueen päästöjä mutta ei välttämättä globaaleja päästöjä. Jos päästökaupan kustannukset siirtävät energiaintensiivistä teollisuutta EU-alueelta maihin, joissa päästökaupan kustannukset eivät rasita niin paljoa, on mekanismi tavoitteiden ja lopputuloksen kannalta väärä.
Energiakeskustelussa on muutoinkin vallalla aika paljon ”pois silmistä – pois mielestä” –ajatusmaailma. Suomi tuo sähköstään viidenneksen ulkomailta. Samaan aikaan vastustetaan ponnekkaasti ydinvoimaa ja turvaudutaan samaan aikaan Venäläiseen ydinvoimalla tuotettuun sähköön. Vastustetaan kotimaisen vesienergian lisärakentamista ja luotetaan samaan aikaan vesienergialla rajojen takana tuotettuun sähköön. Ei kovin rationaalista.
Kiertotalous tuntuu olevan kaikkialla muualla hyväksyttävä doktriini paitsi energiakeskustelussa. Kimppakyydit säästävät energiaa ja ovat varmasti kannatettava juttu päästövähennyksen kannalta. Täydessä autossa on parempi hyötysuhde kuin yksin ajettaessa. Ilmiselvä juttu.
Koska Suomi on kovin tuontienergiasta riippuvainen maa, niin aina pitäisi muistaa, että Suomessa tehdyt energiaveroratkaisut vaikuttavat halutulla tavalla vain Suomessa tuotettuun energiaan. Ja itse asiassa ne voivat vaikuttaa tavoitteisiin nähden päinvastoin laajemmassa tarkastelussa.
Yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa polttoainetta saadaan muutetuksi lämmöksi ja sähköksi jopa 95 %:n hyötysuhteella. Tämä ”kimppatuotanto” on erittäin fiksua. Se on jopa niin fiksua, että se on usein jopa ekologisempaa vaikka kivihiilellä tehtynä kuin uusiutuviin polttoaineisiin pohjautuva erillistuotanto.
Kyllä Suomen fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmitykseen loppuu, kun verotetaan riittävästi. Samalla vähenee myös energiatehokas sähkön yhteistuotanto. Mutta jostakinhan sitä sähköä on saatava. No tuodaan sitä vaikka Virosta, jossa se on tuotettu vaikkapa palavalla kivellä. Lopputuloksena Suomen laskennalliset päästöt laskivat, energiaomavaraisuus laski, energiaverojen tuotto laski, työllisyys aleni ja kaiken lisäksi Itämeren alueen kokonaispäästöt kasvoivat.
Minusta elämme epävarmempia aikoja kuin vielä viisi vuotta sitten. Silloin kuuli vielä joskus aika painokkaitakin puheenvuoroja huoltovarmuudesta ja Suomen alhaisen energiaomavaraisuuden mahdollisista riskeistä. Nyt noita puheenvuoroja soisi kuulevan enemmänkin. Mitä korkeampi meidän energiaomavaraisuutemme on, sitä paremmin oman parlamentin tekemät energiapoliittiset kepit ja porkkanat toimivat. Myös ilmaston näkökulmasta. Nyt tavoitteeksi asetettu 55 prosentin energiaomavaraisuus 2030 mennessä on erittäin vaatimaton.
