Olemme olleet Iiro Viinasen kanssa saman poliittisen liikkeen palveluksessa. Tosin minun aloitellessa ministeri Viinanen oli jo siirtynyt liike-elämään, joten yhtymäpintoja poliittisessa toiminnassamme ei ole. Olemme tavanneet erilaisissa tilaisuuksissa viimeisten vuosien aikana ja tunnemme sitä kautta toisemme. Edellisen laman aikana valtiovarainministeri Iiro Viinanen tuli suomalaisille tutuksi huonojen talousuutisten tulkkina. Maine jämäkkänä valtiovarainministerinä on jäänyt elämään.
Nyt tiemme kuitenkin kohtaavat yhteisten asioiden merkeissä. Aloitin työn Vapon sidosryhmäjohtajana syyskuun alussa. Iiro Viinanen on puolestaan pitänyt eläkepäivillään silmällä vesistöjen tilaa ja turvetuotantoon liittyviä kysymyksiä. Päätin käydä tervehtimässä puoluekollegaa ja kysyä, millaisena hän näkee Suomen energiapolitiikan tulevaisuuden.
Tapaamme sovitusti lahtelaisessa ravintolassa, jossa Viinanen tutkii lounaslistan. Päätös tulee nopeasti: – Paistettuja muikkuja tuplasti ja vähän perunoita. Politiikan kentillä Viinanen tunnettiin myös nopeasta päätöksenteosta. Taitoa tarvittiin 1990-luvun lamassa, kun Suomea pelastettiin velkojien kynsistä ja haettiin uutta kasvua. Tutun kuuloista tänäkin päivänä.
Itselläni on muistikuva televisiohaastattelusta, jossa valtiovarainministeri Viinanen on lähdössä Japaniin hakemaan Suomelle lisälainaa. – Nyt on kaikkien suomalaisten hyvä muistaa, että ensi vuoden valtion budjetissa joka kolmas markka on lainamarkka, jyrisi ministeri.
Viinanen muistaa myös tilanteen. Reissu meni lainanhankinnan kannalta onnistuneesti. Ongelmaksi tosin muodostui suomalaisen yritysjohtajan matkan aikana Suomessa antama lausunto Lalli-lehdelle. Johtaja varoitteli lehdessä, että jos ei meno muutu, Suomi joutuu IMF:n hoiviin (kansainvälinen valuuttarahasto). Viinasen mukaan kopio Lalli-lehden haastattelusta työnnettiin hänelle yöllä tokiolaisen hotellihuoneen oven alta. Seurauksena oli, että Suomen saamien lainojen korko nousi seuraavana päivänä.
Poliitikkona Viinanen ei paljon ehtinyt ympäristöään katsella sillä silmällä. Työuran jälkeen Viinanen muutti Lahteen ja alkoi kiinnittää huomiota vesistöjen tilaan. Hän on ansioitunut ympäristön tilaan liittyvissä hankkeissa. Hänellä oli keskeinen rooli Lahden Vesijärven kunnostusprojektissa, josta hänelle on myönnetty tunnustuskin. Viime aikoina hän on ollut paljon esillä turvetuotannon kriitikkona. – Ei minulla ole mitään turvetta vastaan sinänsä, mutta arvostelen sen nostosta johtuvia, huonosti hoidettuja vesistövaikutuksia, Viinanen korjaa.
Iiro Viinanen ei ole vakuuttunut alalla tehdyistä ympäristötoimenpiteistä eikä uusinkaan tekniikka vielä saa miehen päätä kääntymään. Hänen mielestään myös suovesien mittaustulokset ja tulkinnat vaihtuvat sen mukaan kuka on ne tehnyt. Erityisen ongelmallista on Viinasen mielestä vesien hallinta poikkeustilanteissa, kuten runsaiden sateiden aikaan. Joka tapauksessa Viinanen ei sulje pois hallittua turpeen käyttöä jatkossa. Luottamuksen palauttamiseen on kuitenkin pitkä tie.
Millaisena Iiro Viinanen sitten näkee Suomen energiatulevaisuuden? Ketään ei varmaankaan yllätä, että hänen paletissaan ydinvoimalla on keskeinen rooli. Myös uusiutuvan energian käytölle on sijansa. Siinä seassa voi palaa turvekin, jos tekniikoissa ja niiden tuloksissa päästään kiistattomaan tilanteeseen. Aurinko- ja tuulienergia ovat Viinasen mielestä tulevaisuuden lajeja. Ne eivät voi kuitenkaan perustua nykymuotoiseen tukipolitiikkaan. Energiaverotusta hän suuntaisi yhä enemmän päästöjen mukaan. – Omavaraisuuden nostaminen on tärkeä asia kansantaloudelle, tuontia on vähennettävä. Se on Suomen etu, hän linjaa.
Nykyisen hallituksen ohjelmaa Viinanen pitää modernina. – Aikaa näyttää menevän, mutta jos kaikki kirjaukset toteutuvat, paljon on tehty talouden eteen, hän toteaa.
Jälkiruuaksi Iiro Viinanen haluaa vaniljajäätelöä kinuskikastikkeella.
Janne Sankelo
sidosryhmäjohtaja, Vapo Oy