Liki viikko World Energy Councilin kokouksessa Istanbulissa on avannut silmät siihen kuinka marginaalissa me Suomessa elämme. Kukaan ei juuri puhu biomassoista, pelleteistä tai biokaasuista. Öljy, hiili ja kaasu ovat edelleen puheenaiheet. Tai jos yksinkertaistaa, niin hiilestä vaietaan, öljynporaajat pyrkivät siirtymään kaasuun, kaasuyhtiöt sähköön ja sähköfirmat taas pyrkivät älykkäämmillä verkoilla kuluttajien taskuun ja hallitsemaan hajautettua tuotantoa. Syy tähän selviää alla olevista kongressissa esitetyistä luvuista maailman primäärienergian käytöstä vuosien 2005 ja 2015 välillä.
| 2005 | 2015 | |
| % | % | |
| Öljy | 35,96 | 32,94 |
| Hiili | 28,61 | 29,2 |
| Kaasu | 22,89 | 23,85 |
| Fossiiliset yhteensä | 87,46 | 85,99 |
| Ydinvoima | 5,73 | 4,44 |
| Vesivoima | 6,05 | 6,79 |
| Tuuli ja aurinko | 1,23 | 1,89 |
| Muut uusiutuvat | 0,54 | 0,89 |
Kymmeneen vuoteen ei ole tapahtunut juuri mitään. Fossiilisten osuus on pudonnut 1,5 %, mutta se on edelleen liki 86 %. Meidän biomassamme ovat tuolla 0,89 %:n marginaalissa. Ehkä juuri siksi, niistä ei paljon täällä puhuta.
Maailma tuntuu luottavan nyt kaasuun. Saudi-Arabia aikoo panostaa seuraavan kymmenen vuoden aikana kaasuun 300 miljardia dollaria. Se on yksityistämässä kansallista energiayhtiötään Saudi Aramcoa. Kahden vuoden päästä suunnitellulla IPO:lla se aikoo myydä 5 % yhtiöstä uskomattomalla 2 000 miljardin hinnalla. Jos laskimessa riittää nollia, niin yhtiön arvoksi tulee 40 000 miljardia dollaria. Siis noin 800 kertainen Suomen valtion budjetin loppusummaan. Iran on ilmoittanut kaksinkertaistavansa päivittäisen kaasuntuotantonsa 600 miljoonasta kuutiosta 1,2 miljardiin kuutioon niin nopeasti kuin pystyy.
Ja jotta kaasu liikkuu, uusia putkia rakennetaan vauhdilla. Tällä viikolla Putin ja Erdogan sopivat uuden putken rakentamisesta Venäjältä Turkin kautta Eurooppaan ja LNG-markkinoiden odotetaan kasvavan ja yhdistävän maailman kaasumarkkinat.
Vaikka Eurooppaa marginalisoituu talousmahtina ja energiankäyttäjänä vauhdilla, sekin uskoo kaasuun, koska se on niin paljon parempaa kuin hiili. Hollannissa 98 % asunnoista on kytketty kaasuverkkoon eli kaasua hyödyntävä infra on valmiina. Nyt halutaan vain varmistaa eri putkilinjoilla ja terminaaleilla, että kaasua saadaan eri lähteistä, jotta huoltovarmuus säilyy tai paranee, jos jollakin maailmankolkalla alkaa rytisemään.
Meillä Suomessa unohtuu helposti se, että puun ja turpeen seospolton päästöt ovat pienemmät kuin kaasun. Ja meillä sitä katsotaan vähän vinoon kestävyysnäkökulmasta. Aivan turhaan, jos muu maailma on ylpeä samasta päästöarvosta.
Eräs mieleenpainuvimmista kommenteista oli Maailman Bioenergiayhdistyksen puheenjohtajan Remigijus Lapinskasin kommentti biopolttoaineiden kestävyyskriteereistä. Miksi vain biopolttoaineiden kohdalla kysytään tätä. Miksei täällä keskustella kestävästä hiili-, kaasu- tai öljyntuotannosta.
Tuota meidän kannattaa pohtia Suomessakin ennemmin kuin pyrkiä estämään omien vastuullisesti tuotettujen polttoaineiden käyttöä.
Ahti Martikainen
