Vaikka en olekaan insinööri, niin arvostan tavattomasti ihmisiä, jotka pystyvät matemaattisesti mallintamaan asioita ja toteamaan jo etukäteen kestääkö silta 100 tonnin kuorman vai ei. Kun sen laskee etukäteen ja oikein se kestää ja jos sen laskee väärin tai uskoo, että kyllä sen pitäisi kestää, ollaan vaikeuksissa.
Viimeiset 15 vuotta Suomea on ajettu hillittömällä vimmalla polttamaan puuta päästöjen pienentämiseksi. Vaikka kaikki energia-alalla työskentelevät ovat tienneet, että puunpoltosta aiheutuvat päästöt ovat suuremmat kuin kivihiilen tai turpeen poltosta aiheutuvat päästöt. Tämä vain siksi, että poliittisesti on sovittu, että puu uusiutuu ja turve ei uusiudu. Ainoa varma asia on se, että jokainen puulla tuotettu megawattitunti kiihdyttää ja on kiihdyttänyt ilmastomuutosta enemmän, kuin jos lämpö olisi tuotettu kivihiilellä tai turpeella.
Nyt Luontoliittokin on havahtunut tähän. He ovat Forest Defenders Alliancen kanssa toteuttaneet kampanjaa ”Ei polteta tulevaisuutta”. Kampanjan mukaan puu kannattaisi jalostaa korkeamman jalostusasteen tuotteiksi, eikä lisätä puuta polttamalla hiilidioksidikuormaa. Niin pitäisi. Ja tätä mieltä olen itsekin ollut ainakin viimeiset 15 vuotta. Heikko kohta kampanjan sivuilla on vertailu puun polton ja tuulivoimatuotannon välillä. Puulla, turpeella ja kivihiilellä tuotetaan kaukolämpöä, jota tarvitaan paikallisesti ja aina kun on kylmä. Tuulivoimaa tuotetaan silloin, kun tuulee ja tuulivoimasta saatua sähköä voidaan siirtää, sinne missä sähköä kulutetaan. Ruuhkat kehä kolmosella eivät hellitä yhtään, vaikka rakennettaisiin 10-kaistainen tie Iisalmesta Kuopioon. Vaikka molemmat hankkeet ovat tieinvestointeja. Kaikki sähkö on energiaa, mutta kaikki energia ei ole sähköä. Kampanja nostaa esiin ongelman, mutta ei anna juuri ratkaisuksi muuta kuin polton sanktioimisen veroilla. Eli halutaan nostaa kaukolämmityksen hintaa.
Harmi, ettei asiat ole niin yksinkertaisia. Lämpölaitoksen elinkaari on helposti 50 vuotta. Sitä ei pysty muutaman vuoden välein muuttamaan sen mukaan, mitä polttoainetta kannatetaan tai vastustetaan. Kysykää vaikka insinööreiltä. Kun kivihiilen ja turpeen käyttö lämmitykseen kiellettiin käytännössä ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti 10 miljoonan puukuution tuonnin, tuo vaje on täytetty hakkaamalla suomalaista puuta polttoon. Jos tämä on tullut joillekin yllätyksenä, niin se on ollut yhtä ennustettavaa, kuin se että ensi kevään jälkeen tulee kesä. Älkää yllättykö, jos kesäkuussa on helmikuuta lämpimämpää.
Päivän kuuma sana on turvemaiden vettäminen. Erityisesti ne, jotka eivät asiasta mitään tiedä, vaativat että nopeasti miljoona hehtaaria ojitettuja soita ja turvemaita veden alle, jotta CO2 päästöt loppuvat ja maailma pelastuu.
Onneksi viime viikolla julkistetussa Itä-Suomen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Helsingin yliopiston toteuttamassa yhteistutkimuksessa arvioitiin, millainen on boreaalisten metsäojitettujen soiden kyky hillitä ilmastonmuutosta ennallistamisen jälkeen.
Toisilla soilla päästöt pienenevät, mutta toisilla soilla päästöt kasvavat, koska vetetyt suot alkavat päästää ilmaan 25 kertaa hiilidioksidia pahempaa kasvihuonekaasua, metaania, ja 160 kertaa pahempaa typpioksiduulia. Yhden koon sukkahousumalli ei toimi tässä ainakaan ilmaston eduksi. Hyvä, kun tutkitaan ja sitten päätetään. Se on paljon parempi tapa kuin huutoäänestys tai banderollit.
Totta kai jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta jos mielipide on ristiriidassa tieteellisten faktojen kanssa, se mielipide on suht arvoton. Mark Twainia lainaten, mielipide on kuin se reikä, jonka päällä istumme. Jokaisella on sellainen, paitsi muumeilla. Moniin asioihin mielipiteet ovat hyvä polttoaine, mutta ilman tieteellistä tarkastelua, ne eivät sovi päästöjen hillintään.
