Aamulla radiossa luettiin uutinen, että Suomen kunnianhimoinen tavoite on vähentää henkilöautoliikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä. Upeaa. Uutinen hieman väljähtyi, kun todettiin, että puolittuminen lasketaan vuoden 2005 toteutumasta.
Viime keväänä Vapo asetti tavoitteekseen puolittaa omat CO2-päästönsä vuoteen 2025 mennessä. Siis vuoden 2019 päästönsä, ei 2005 päästönsä. Ja kuten olemme kuulleet, vauhti on liian hidas. Tästä syystä tarvittiin veroa lisää, että päästövähennys varmistuu.
Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin turvetta noin 40 miljoonaa kuutiota ja tänä kesänä 6 miljoonaa kuutiota. Vajaassa 15 vuodessa tuotanto on vähentynyt 85 prosenttia. Ja edelleen joidenkin mielestä vauhti on aivan liian hidas.
Eräät järjestöt jaksavat jatkuvasti julkisissa kirjoituksissaan ”muistuttaa”, että uudet turvetuotantoalueet uhkaavat niitä harvoja koskemattomia luonnontilaisia soita, joita on jäljellä. Suomessa on kuitenkin ollut vuodesta 2014 laki, joka ei anna viranomaisille edes mahdollisuutta myöntää turvetuontalupia koskemattomille tai edes suoluokituksessa luokan 4 soille. Mutta mitäpä tuttua propagandaa suotta faktoilla pilaamaan.
Tänään 27.10. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri avasi muun muassa juomaveden puhdistuksessa käytettävän aktiivihiilen tuotantoprosessia asiantuntevasti Ilkka-Pohjalaisessa. ”Asiantunteva” kirjoittaja kuvasi aktiivihiilen prosessia sanatarkasti seuraavasti. ”Puhdas pohjavesi ja turve sotketaan velliksi, josta sitten vesi haihdutetaan taivaan tuuliin”. Lisäksi kirjoittajaa harmitti, että turvetta käytetään kasvuturpeena ja eläinten kuivikkeena.
Olemme tutkineet vuosikausia aktiivihiilen valmistusta turpeesta ja muista biomassoista. Tähän asti kaikki asiantuntijat ovat olleet erityisen tyytyväisiä siihen, että aktiivihiilen valmistuksessa käytettävä aktivointikaasu on vesihöyryä, eikä mitään kemikaalia. Myös aktiivihiilen valmistusprosessi on hieman monimutkaisempi kuin tuo kuvaus. Tällä hetkellä kaikki Suomessa käytettävä aktiivihiili tulee muualta ja useimmiten sen raaka-aineena on kivihiili. Esimerkiksi Ilomantsiin valmistuvan aktiivihiilitehtaan vesistökuormitus on juuri samansuuruinen kuin noin 15 hengen mainostoimiston eli sen verran, mitä henkilökunnan saniteettitiloista tulee harmaita vesiä.
Oleellisempaa olisikin ottaa selvää, mihin aktiivihiiltä käytetään. Seinäjokelaistenkin juomaveden viimeiset maku- ja hajuhaitat poistetaan aktiivihiilisuodattimilla. Myös jätevesien puhdistamisessa aktiivihiilisuodattimet poistavat raskasmetalleja ja muita haitallisia aineita. Lääketeollisuus, elintarviketeollisuus ja mm. juomateollisuus tarvitsevat aktiivihiiltä. Samoin leikkaussalit, keskoskaapit ja parhaat kirurgiset maskit. Aktiivihiilellä edistetään ihmisten hyvinvointia. Nyt luodaan uutta työtä ja vientituloja erittäin kestävällä pohjalla.
Hiilinielut ovat tärkeitä. Joka vuosi Suomessa istutetaan noin 150 miljoonaa puuntainta. Ne kasvatetaan siemenestä taimiksi – yllätys yllätys, lähes kaikki kasvuturpeessa. Samoin lähes kaikki kasvihuoneiden ruukkusalaatit. Se on sitä turvallista lähiruokaa. Vapo-konsernin kasvualustoissa kasvatetaan joka vuosi enemmän kuin yksi kasvi jokaista maapallon asukasta kohden. Kasvuturvetta tarvitaan.
Ja kolmas paha oli kirjoittajan mukaan kuiviketurve. Ilman kuiviketurvetta ei olisi nykyisessä määrin kotimaista broilerintuotantoa, maito-omavaraisuutta eikä naudan- ja sianlihantuotantoa nykymitassa. Minusta kotimaisuus ja omavaraisuus ovat hyvä asia korona-ajan ulkopuolellakin. Ja myös eläinten ja eläintenhoitajien hyvinvointi. Kuiviketurve vaan on tutkitusti antiseptisenä erittäin hyvä kuivike eläinsuojissa.
