Hyppää sisältöön
17.10.2017 Blogi

Mitäs me sheikit

Kirjoittaja: Ahti Martikainen

Shellin pääjohtaja uskoo, että 2050 ajellaan vain sähköautoilla. Nesteen pääjohtaja uskoo, että biodieseliä käytetään silloin enää raskaan kaluston polttoaineena eli liikenne on käytännössä 0-päästöistä.

Itse uskon, että mukana liikenteessä on tuolloin polttokennoilla metaania ja vetyä polttavaa kalustoa, mutta uusiutuvaa joka tapauksessa. Sähkö tulee ydinvoimasta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta ja sellutehtaista, mutta polttamiseen perustuvaa lämpöä käytetään vähemmän kuin nyt. Ja kaikki poltettava on uusiutuvaa. Loppuosa lämmöstä tehdään sähköllä, maasta, talteenotolla ja ehkäpä jopa ensimmäisillä pikkuydinvoimaloilla.

Uskon, että Suomi on tuolloin puhtaampi, mutta maailma saasteisempi kuin nyt. Tarvitaan siis puhdistamista. Kaksi asia ei ole poistunut päivittäiseltä huoliagendalta. Ihmisillä on edelleen nälkä ja jano. Erona nykyiseen on se, että ihmisiä on maailmassa paljon enemmän ja ihmiset elävät huomattavasti tiiviimmin, siellä missä asuvat. Väki on kaupungeissa ja iso osa maasta on tyhjää.

Mitäs me Suomessa sitten teemme? Meillä on edelleen yli 20 miljoonaa hehtaaria metsää eli enemmän kuin Islannin ja Portugalin pinta-ala yhteensä. Toivottavasti jalostamme siitä mahdollisimman paljon korkean jalostusasteen tuotteita. Suota on 10 miljoonaa hehtaaria, eli pinta-ala, mikä vastaa Tanskan, Belgian ja Slovakian yhteenlaskettua pinta alaa. Siitä ojitettuna on reilu 5 miljoonaa hehtaaria eli Kroatian verran. Meillä on loistavat mahdollisuudet.

Kun emme polta enää turvetta, niin mitä me sitten teemme sillä ja muilla soilla ja sammaleilla? Pelastetaan vaikka maailma. Ja ennen kuin joku ottaa varmistimen pois, niin alla pari linkkiä tuoreeseen Luonnonvarakeskuksen tutkimukseen, joka osoittaa, että kyllä se onkin ollut metsiksi ja pelloiksi ojitetut suot, jotka ovat humukset Suomen vesiin tuoneet. Eivät turvetuotantosuot. Tämän ei nyt pitänyt olla yllätys, sillä turvetuotannossa suoalasta on 0,06 miljoonaa hehtaaria ja muissa maankäyttömuodoissa 5 miljoonaa hehtaaria. Tuhat rekkaa saastuttaa enemmän ilmaa kuin yksi prätkä, vaikka moottoripyöräilystä ei pitäisikään. Ruotsissa ei ole juuri ojitettu soita metsille ja jostakin syystä turvetuotantoa ei syytetä Ruotsissa vesistövaikutuksista.

Alla muutama linkki tuohon Luken tutkimukseen ja uutisiin

https://www.luke.fi/uutiset/soiden-ojittaminen-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/

https://yle.fi/uutiset/3-9820831

https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-soiden-ojitus-nakyy-vesistoissa-yha-enemman/

Ei siitä kuitenkaan sen enempää, vaan siirrytään siihen, mihin voisimme tuota 10 miljoonan hehtaarin suopinta-alaa tai murto-osaa siitä käyttää vastuullisesti ja kestävästi. Visioni on, että ruokkimaan ihmisiä, säästämään vettä ja puhdistamaan globaalisti elinympäristöämme.

Jo nyt Vapo-konsernin tuottamassa kasvuturpeessa kasvatetaan joka vuosi yksi siemen kasviksi jokaista maapallon asukasta kohden. Tuo tarve ei tule poistumaan. Tällä hetkellä pelkästään Euroopassa käytetään noin 35 miljoonaa kuutiota erilaisia turpeita kasvualustoiksi ja monelle saattaa olla yllätys, että Saksa on paljon suurempi kasvuturpeentuottaja kuin Suomi. Kun mukaan otetaan turpeen avuksi sammal, meillä on käsissämme todellinen huipputuote. Kun kasvualustassa on turvetta ja sammalta, se säästää kasvin elinaikana valtavasti vettä, jos sitä verrataan vaikkapa mineraalivillassa kasvatettuihin tomaatteihin tai kurkkuihin. Ja vedestä on vuonna 2050 varmasti kovempi pula kuin nyt. Ja käytetty turve on kysyttyä maanparannusainetta maissa, joissa valtaosa maaperästä on hiekkaa.

Kolmas käyttömuoto tuolle osin hitaasti, mutta osin varsin nopeasti uusiutuvalle luonnonrikkaudellemme eli turpeelle ja sammalelle ovat eläinkuivitteet, turpeesta ja sammalesta saatavat kuidut ja turpeesta tuotettavat veden ja ilman puhdistamiseen ja suodattamiseen käytettävät aktiivihiilituotteet.

Ja emme puhu nyt mistään valtavista pinta-aloista vaan yksittäisitä prosenteista. Ilokseni huomasin, että en ole visioineni yksin. Tässä samaa ajattelua vähän toiselta kulmalta. Mutta perusidea on sama.

https://luontomaisemaymparisto.wordpress.com/2017/09/13/turveturinaa/

 

Ahti Martikainen

Kirjoittajasta

Ahti Martikainen Director, Communications and Public Affairs ahti.martikainen@neova-group.com +358 (0)40 680 4723

Ahdilla on yli 35 vuoden kokemus viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Hän on työskennellyt Neovalla vuodesta 2011 lähtien.

Lue kaikki tämän kirjoittajan blogikirjoitukset