Vuonna 2020 energiaturvetta käytettiin noin 12 TWh eli noin 12 miljoonaa kuutiometriä. Siitä energiaveron alaista oli 75 prosenttia, joten 3,00 euron verolla megawattitunnilta valtion verokertymä turpeesta oli noin 25 miljoonaa euroa. Valtion kassaan tuloutui toki myös Energiaviraston päästökauppatulot energiaturpeesta. Kun päästöoikeuden hinta oli keskimäärin runsaat 25 euroa, niin sen osuus budjetin tilkkeenä oli noin 90 miljoonaa euroa.
Kun turvevero liki tuplattiin vuoden alusta, joku varmaan laski kasvavia verotuloja. Ei tullut. Turpeen nopeutetun alasajon seurauksena Vapo ja Turveruukki joutuivat alaskirjaamaan turvevarantojaan runsaalla 120 miljoonalla eurolla. Toisella nimellä se on valtion kassasta menetettyjä verotuloja yhteisöverosta reilu 30 miljoonaa euroa. Eli heti kättelyssä veronkorotus vei Vanhasen kassan miinukselle. Tai luotolle.
Vapon arvio on, että energiaturpeen käyttö vähenee tänä vuonna noin neljänneksellä. Vaikka veronkorotuksen kaksinkertaistamisen seurauksena verotulot kasvavat 15 miljoonaa euroa päästöoikeustuotoista lähtee käytön alenemisen takia parikymmentä miljoonaa. Nämä ovat suorat vaikutukset. Eli miinukselle meni jo tässä vaiheessa. Alan tuotannon kotimaiset työpaikat ja työpanokset vähenevät varovaisesti arvioiden kolmanneksella, koska ensi kesänä tuotantomäärät tippuvat rajusti kaikilla tuottajilla. Tämä tekee välillisiin verotuottoihin usean kymmenen miljoonan reiän.
Kotimaisen turpeen piti korvaantua kotimaisella hakkeella. Ei korvautunut. Energiahakkeen tuonti kasvoi viime vuonna kymmeniä prosentteja. Tältä osin verotulot menevät suuressa määrin Putinin budjettiin ja ne lasketaan ruplissa. Suoria konkursseja ja urakoitsijoiden omaisuuden arvonmenetyksiä ei ole vielä edes mukana tässä laskelmassa. Mutta ei energiaturpeen pakonomainen alasajo ainakaan fiskaalisesti sovi hurjan hyvin miljardeja alijäämäiseen valtion budjettivuoteen. Verta, hikeä ja kyyneliä saatiin sitäkin enemmän.
Vapo myi taseahdingoissaan Nevelin, käynnisti säästöohjelman ja on kaikin keinoin pyrkinyt sopeuttamaan toimintaansa ja kulurakennetta vastaamaan energiaturpeen kysyntää lähivuosina. Osakeyhtiön on kaikissa tilanteissa pyrittävä taloudelliseen kannattavuuteen. Jostakin kumman syystä tämä Vapon sopeutuminen on nähty jopa ministeritason ja kansliapäällikkötason julkisissa kommenteissa Vapon vapaaehtoiseksi luopumiseksi energiaturvetuotannosta. Jättää kuulemma tilaa muille yrittäjille. Vapolla on lisäksi velvoite tuottaa ja varastoida energiaturvetta huoltovarmuusvarastoihin. Jo senkin takia puhe luopumisesta on outoa.
Sanottakoon selvyyden vuoksi, ettei Vapo ole luopumassa energiaturpeesta. Hoidamme asiakkaillemme energiaturvetta, niin kauan, kuin he sitä tarvitsevat. Samoin vastaamme siitä, että Suomen huoltovarmuusvarastoissa on kotimaista polttoainetta, aivan kuten olemme voimassa olevissa sopimuksissa luvanneet. Tämän kerroimme lehdistötiedotteessamme 15.1.2021 toimitusjohtajamme suulla ilman väärinymmärryksen mahdollisuutta. ”Energiaturpeella on nyt ja tulevaisuudessa tärkeä rooli huoltovarmuuden ja työllisyyden kannalta. Se on tärkeä meille ja myös aliurakoitsijoillemme vielä vuosien ajan. Olemme sitoutuneet energiaturpeeseen, niin kauan kuin asiakkaamme sitä tarvitsevat, emmekä ole missään nimessä aktiivisesti luopumassa siitä”, Tempakka sanoo.
Ahti Martikainen
