Onkologia on lääketieteen syöpää tutkiva erikoisalue. Syöpää hoidetaan mm. solunsalpaajilla. Solunsalpaajia on erilaisia. Niitä ovat muun muassa alkyloivat aineet, antimetaboliitit, antibiootit ja vinka-alkaloidit. Ne vaikuttavat eri kohtiin solun kehitysvaiheessa. Useimpien solunsalpaajien vaikutus on solun jakautumista estävä. Monet niistä, kuten antimetaboliitit, vinka-alkaloidit ja taksaanit, estävät biokemiallisia reaktioita ja tuhoavat sillä tavalla esimerkiksi mitoosissa olevia tai S-vaiheessa olevia soluja.
Jos kysyy tavalliselta tallaajalta mielipidettä vinka-alkaloideista, niin pyöristettynä 100 % vastaa, että on varmaan parempi jättää vastaaminen asiantuntijoille.
Jos taas kysyy, onko Suomen tavoite vähentää päästökaupan ulkopuolisen sektorin kasvihuonepäästöjä 39 prosentilla vuoteen 2030 mennessä realistinen tavoite tai miten tuulivoimatuki vaikuttaa energian hintaan ja miten energiantuotantovaihtoehdot vaikuttavat kansantalouksiin, niin pyöristettynä lähes sadalla prosentilla on asiaan mielipide. Jopa uskomattoman vankka mielipide, vaikka lausujalla ei olisikaan viiden vuoden erikoiskoulutusta energiatekniikkaan tai meteorologiaan.
Onko mm. syöttötariffien, päästökaupan, sen ulkopuolisen sektorin, erilaisten energiaverojen, sähköntuotantotukien ja muiden tukien, sekoitusvelvoitteiden, NOX, CO2 ja pienhiukkaspäästöjen, huoltovarmuuden, siirtoyhteyksien, systeemihintojen ja vaikkapa ydinjätteen varastoimisen ja eri raaka-aineiden hintojen muodostama kokonaisuus niin yksinkertainen hallita, että huutoäänestyksellä hommat menee parhaalla tavalla maaliin. Tekisi mieli väittää, että tässä maassa ei oikeasti ole kovinkaan montaa henkilöä, jotka voivat hyvällä sydämellä sanoa hallitsevansa koko energiapaletin. Kuitenkin siihen liittyvät päätöksen vaikuttavat meihin kaikkiin ja erityisesti yhteiskuntaamme.
Politiikassa kauhistellaan nyt tämän kovimpaan huutamiseen perustuvan politiikan yllättäviä seurauksia niin Britanniassa kuin Atlantin takanakin. Eihän demokratiassa näin pitänyt käydä.
Jos gallupissa kysytään, pitäisikö veroja laskea ja samalla ja parantaa julkisia palveluita, niin tämä vaihtoehto saa varman ykköstilan. Harva kysyy, että mitenkähän tuo tehdään. Suomen päästökaupan ulkopuolisen sektorin vähennystavoite nousi kesällä aikaisemmasta 16 prosentista 39 prosenttiin. Siis noin paljon päästöjä täytyy vähentää vuoteen 2005 verrattuna mm. liikenteessä ja kaukolämpöverkkojen ulkopuolisissa lämmityskohteissa. Tarvitaan aika monta biojalostamoa = maksaa paljon.
Päästöjen vähentäminen on hyvä asia. Kuinka se tehdään, kuinka paljon se maksaa ja mitä se vaikuttaa yhteiskunnan eri sektoreihin, on myös erittäin tärkeä asia. Itse olen täyspäiväisesti opiskellut näitä asioita nyt yli viisi vuotta ja alan olla vähän perillä asioista. Korostan sanaa vähän. Aika usein tulee mieleen, että näissä suurissa energia-asioissa pitäisi puhua ennen päätöksiä enemmän siitä, miten päätökset vaikuttavat kuin siitä, kenellä on suurin prosenttiluku ja mikä on kenenkin suosikkienergiamuoto. Päätökset kuuluvat demokraattisessa järjestelmässä parlamentille, mutta kaikkein vaikeimmissa asioissa kannattaa kyllä kuunnella asiantuntijoita. Kuten vaikkapa syövän hoidossa.
