Turve on paha, turve on paha, turve on paha -huudot kaikuvat siellä ja täällä ja riskinä on, että niiden huutojen alle jää äärettömän hienoja ja koko ihmiskuntaa hyödyntäviä innovaatiota. Tämä seuraava ei ole kansansatu vaan taustaa tänään tiedotetulle asialle. Sen mukaan turve on ratkaisu moneen.
Kiitos Business Finlandin ja Vapon omistajien saimme luvan laittaa vähän kierroksia suobiomassoista tehtävien korkean jalostusasteen tuotteiden kehittämiseen. Käynnistämme noin 5 miljoonan euron ohjelman, jolla kiihdytämme tuotekehitystä aivan uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille.
Tiesittekö, että humus ei olekaan ihan kamalan paha. Se on itse asiassa aivan välttämätön kasvamiselle ja kasvattamiselle. Ja jatkojalostettuna se voi olla osaratkaisu ravinnontuotantoon ilmastonmuutoksen aiheuttamissa poikkeuksellisissa säissä. Olemme tutkineet vuosia turpeesta ja muista suobiomassoista uutettavien erilaisten humushappojen käyttöä mm. kasvustimulantteina.
Kasvustimulantti on aine, joka edistää kasvin kasvamista, mutta ei lisää maaperän ravinnekuormaa. Kasvi siis kasvaa paremmin, ei tarvitse niin paljoa lisälannoitteita ja lisäksi kasvi kestää paremmin kuivuusjaksoja ja kuumuutta. Kun lisäksi peltoon ei tarvitse lisätä niin paljon vesistöjä rehevöittää typpeä eikä fosforia, niin tällainen kasvustimulantti olisi upea vastaus maailman kiihtyvään ruuantuotannon haasteeseen ilman lisäpinta-aloja ja haitallisia ympäristövaikutuksia. Tätä suunnittelemme turpeesta. Ja juuri tähän tutkimukseen laitamme nyt vauhtia.
Muovi on paha, mutta vaha on hyvä. Suobiomassoista voidaan uuttaa myös erilaisia luonnonvahoja. Autojen lisäksi vahoja käytetään entistä enemmän korvaamaan muovia parantamassa elintarvikkeiden säilyvyyttä. Mikä olisikaan parempi vaihtoehto meret täyttävälle ohutmuoville, kuin suomalaisesta luonnonsuosta valmistettu vaha, joka ympäristöystävällisesti takaisi elintarvikkeiden säilyvyyden tuotannosta ruokapöytään asti. Myös tämä vahojen ja hartsien tuotekehitys sai tänään lisävauhtia.
Sammal uusiutuu suon pinnassa parissa kymmenessä vuodessa. Se on siis viisi kertaa uusiutuvampi kuin puu. Sammaleella on pieninäkin pitoisuuksina monia hyödyllisiä ominaisuuksia kasvualustoissa. Se sitoo vettä ja ehkäisee monia kasvitauteja. Vettä säästävää myrkytöntä viljelyä. Ei huono, sanoisi Jorma, huikkaisi vielä, että ”jatkoon”.
Saimme siis Business Finlandilta rahaa ja laitoimme omia reilusti päälle, jotta saimme aikaan 11 hankkeen ohjelman uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille. Eikä tässä vielä kaikki. Tuen avulla käynnistämme yhdessä Jyväskylän Ylipiston kanssa määräaikaisen professuurin, jonka alaisuudessa viiden vuoden ajan tutkitaan tällaisia ja vastaavia kiertotalouden alaan kuuluvia hankkeita, joissa halutaan saada arvoaineet talteen suobiomassasta. Tavoitellaan siis korkean tutkimuksen avulla mahdollisimman pienillä päästöillä korkean jalostusasteen uusia vientituotteita.
Nyt turvetuotanto käyttää alle prosentin Suomen suopinta-alasta. Nämä hankkeet lisäävät raaka-aineen tarvetta muutamalla promillella.
Ahti Martikainen
P.S.
Otsikko on lainattu kanadalaiselta paikallistelevisiogurulta, Mose Znaimerilta. Hänen mukaansa paikallistelevisio ei ole ongelma, vaan ratkaisu moneen.
Olen turpeesta samaa mieltä. Jos halutaan turpeen polttamisesta eroon, niin rajataan kieltämiskeskustelusta ulos nämä kaikki elintarviketuotantoa, ympäristön puhdistamista, eläinten sairauksia ja haitallisten kemikaalien käyttöä hillitsevät käyttömuodot.
