Leutona lämmityskautena Suomessa kuluu kaukolämmön tuottamiseen noin vajaat 35 terawattituntia polttoaineita ja kylmänä talvena muutama terawattitunti enemmän. ”Muutama” ei ole tarkoitettu olemaan väheksyvä kommentti. Inkoon LNG-laiva vetää melko tarkkaan yhden terawattitunnin verran kaasua sisäänsä. Kaasu ei ole ilmaista ja pelkkä laiva maksaa julkisuuden mukaan 126 000 euroa vuorokaudessa eli liki 50 miljoonaa euroa vuodessa.
Vielä meneillään olevalla lämmityskaudella meillä on käytössä noin 4 terawattituntia Venäjältä tuotua puuta ja noin 10 terawattituntia vanhoja energiaturvevarastoja. Laskutaitoisimmat osaavat laskea tästä, että seuraavalla kaudella meillä on tällä polttoainerintamalla noin kolmanneksen reikä. Jos ja kun taantuma iskee sahureihin, sahauksen sivutuotteita tulee polttoon vähemmän.
Arkadianmäellä on hirveä kiire siitä, kuinka kompensoidaan kaupunkilaisyksiön kolmenkymmenen euron sähkönhinnan kohoaminen parilla kympillä vielä ennen vaaleja. Kaukolämmön varassa olevien asuntojen yhtiövastikkeista valtaosa on energiaa. Nyt tuon vaalien alla jaettavan helikopterirahan levityksen sijaan kannattaisi keskittyä siihen, kuinka tähän maahan saadaan ensi- ja sitä seuraaviksi lämmityskausiksi polttoaineita energiayhtiöille. Tai onhan sitä polttoainetta. Energiateollisuuden tilastot osoittivat, että jo nykyiset tyrimiset johtivat vuonna 2022 sekä öljyn että kivihiilen käytön kasvuun. Jos tätä haluttiin, niin sitä saatiin ja lisää on luvassa.
Kun Venäjä hyökkäsi viime helmikuussa Ukrainaan ja raja meni kiinni hakkeelta, ainespuulta, pelleteiltä ja kaasulta alkoivat Neovan puhelimet soida. ”Tuottakaa meille energiaturvetta” -oli pyyntö. Suostuminen tuohon pyyntöön oli vastuullista, sanoo kuka mitä tahansa. Neova oli tehnyt marraskuussa 2021 päätöksen lopettaa energiaturpeen tuotannon, koska kysyntä laski ja varastoissa oli turvetta ongelmiksi asti. Paljoa ei viime kesänä saatu ylös, koska tuotantokentät oli jätetty odottamaan metsitystä tai ennallistamista. Urakoitsijoiden saamista vaikeutti osaltaan se, että TEM:n miehet olivat samaan aikaan kauppaamassa turvetuotantokaluston romutuspalkkioita, kun Neova yritti haalia samoja koneita töihin.
Tuo markkinoilta puuttuva polttoainemäärä on valtava. Otetaan nyt helppo luku eli 10 terawattituntia helpottamaan ongelman suuruuden kuvaamista. 10 terawattitunnin tuottamiseen kaukolämpöä tarvittaisiin 100 prosentin hyötysuhteella 10 miljoonaa kuutiota turvetta tai 5 miljoonaa kuutiota puuta. Energiahakkeen lisäksi Venäjältä tuotiin muuten 10 miljoonaa kuutiota ainespuuta, nyt sekin on revittävä Suomen metsistä. Vai onko jollakin tiedossa, että tuollaista määrää saataisiin laivoilla jostain muualta. Kokkola toi koemielessä Baltiasta 7 000 kuutiota eli laivallisen haketta. Energiaa tiiviisti pakatussa hakelastissa oli noin 7 000 megawattituntia eli 10 terawattitunnin laivaamiseen tarvittaisiin noin 1 500 laivallista. Ongelma on, että ei ole laivoja, tuontihaketta eikä terminaaleja.
Ensi talven hakepuut pitäisi olla pinossa ennen juhannusta. En ole kuullut mistään, että maassa olisi hirvittävä investointibuumi koneketjuihin eli pienpuun korjuukoneisiin, hakkureihin ja terminaaleihin. Veikkaan, että vuoden päästä luetaan taas uutisia, joissa kerrotaan, että turpeen käyttö on laskenut Suomen kaukolämmön tuotannossa. Sen sijaan hiilen ja erityisesti öljyn käyttö on lisääntynyt. Hallitus neuvottelee silloin lisäbudjetista, jolla pyritään lieventämään kaukolämmitetyissä asunnoissa asuvien kansalaisten yhtiövastikkeiden maksuvaikeuksia, estämään taloyhtiöiden konkurssia ja energiayhtiöiden kohonneita polttoainekustannuksia.
Tai voimmehan me riemuita LNG-kaukolämmöstä. Ei se ole kuin neljä kertaa kalliimpaa kuin hakkeella tehty. Ja saahan sitä lämpöä öljylläkin, mutta jos haittapuolia hakee, niin se on vielä kaasuakin kalliimpaa. Mutta tämänhän varmaan kaikki tiesivät.
Nyt vain vaalikentille kertomaan tätä ilosanomaa. Mutta valmistautukaa siihen, että moni äänestäjistä käyttää päättäjistämme tuota otsikkoon lainattua ”yleisarvosanaa”.
