Nykyiseen Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu, että energiaturpeen käytön tulee puolittua vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi todetaan, että energiaturpeen vähenevä käyttö ei saa johtaa jalostuskelpoisen ainespuun lisääntyvään polttoon.
Vapo on Suomen suurin toimija alalla. Sen markkinaosuus on energiaturpeessa yli 50 %. Vapon energiaturpeen myynti väheni vuonna 2019 edellisvuodesta lähes 20 %. Vuoden 2020 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana energiaturpeen myynti on laskenut edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta jälleen viidenneksen. Viime keväänä Vapo julkisti kehitystrendin lehdistötiedotteessa, jossa todettiin, että Suomen energiaturpeen käyttö tulee puolittumaan viisi vuotta hallituksen asettamaa tavoitetta aiemmin.
Kuluvan vuoden elokuussa Suomen 19 suurta energiayhtiötä, jotka käyttävät valtaosan Suomen energiaturpeesta, antoivat julkisuuteen kirjeen, jossa ne arvioivat oman energiaturpeen käyttönsä vähenevän viime vuodesta alle kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä. Myös Energiateollisuus julkaisi elokuussa jäsenkyselyynsä perustuvan tiedotteen. Energiateollisuuden kyselyn mukaan energiaturpeen käyttö vähenee vuoteen 2030 mennessä 70 % nykyisestä. Bioenergia ry puolestaan julkaisi tiedotteen, jossa se ennakoi omaan jäsenkyselyynsä perustuen, että 70 % vähennys turpeen käytössä vähentää turvealalta suoraan 1500 työpaikkaa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tilaamansa asiantuntijatyöryhmän selvityksen 26.8.2020. Siinä todetaan, että ”Turpeen käyttö ja sen poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt laskevat Suomessa vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla”. Hallituksella oli lukuisilta tahoilta saatavilla tieto, että nykyinen tavoite energiaturpeen käytön puolittamisesta vuoteen 2030 toteutuu etuajassa. Budjettiriihessä nämä julkiset kannanotot ohitettiin.
Nykyisellä turpeen verokannalla ja tämänhetkisellä päästöoikeuden hinnalla turpeella tuotettu 1 MWh kaukolämpöä maksaa noin 26 euroa. Sellupuulla eli jalostuskelpoisella ainespuulla tuotettuna se maksaa noin 22 euroa. Tammikuussa 2021 toteutuvan turveveron korotuksen jälkeen turpeella tuotettu megawattitunti on lähes 40 % ainespuulla tuotettua energiaa kalliimpaa. Tämä johtaa väistämättä siihen, että ainespuuta käytetään polttoon entistä enemmän. Metsäteollisuus ry muistutti tästä tiedotteellaan viime viikolla. Puun kysynnän kasvu nostaa sen hintaa ja heikentää metsäteollisuuden kilpailukykyä.
Suomen talouden kehityksen kannalta on valitettavaa, että alan asiantuntijoiden ääni ohitettiin turpeen veronkorotuspäätöstä tehdessä. Lisäksi esitetään käyttöön otettavaksi ns. lattiamalli, joka mahdollistaisi turpeen veron korotuksen päästöoikeuksien hinnan laskiessa tietyn, vielä määrittelemättömän raja-arvon alle. Lattiamallin tarve perusteltiin mahdollisuudella varmistaa energiaturpeen käytön puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Lattiamallia ajavat tahot ovat väläyttäneet veronkorotuksia myös poltettavalle puulle. Jo nykyiset päätökset korottavat kaukolämmön hintaa yli 10 prosenttia. Puunpolton lisäverotus nostaisi hintaa edelleen.
Suomi tarvitsee nyt työpaikkoja, kotimaista ostovoimaa ja kilpailukykyistä teollisuutta. Nyt tehdyt energiapäätökset vievät työpaikkoja, nostavat asumiskustannuksia ja johtavat monet lämpö- ja sähköinvestointeja tehneet kunnat ongelmiin pitkäkestoisiksi tarkoitettujen laitehankintojen osoittautuessa kannattamattomiksi. Tilanne olisi voitu välttää perehtymällä lukuisiin tehtyihin selvityksiin tai konsultoimalla alan asiantuntijoita. Sen sijaan haluttiin ratkaista poliittisesti ongelma, jota ei todellisuudessa ole edes olemassa.
Ahti Martikainen
