Kuulun siihen vanhoilliseen kaartiin, jonka on vaikea ymmärtää erilaisten töhryjen (en tarkoita taidokkaita graffiteja esimerkiksi betonisiltojen alla), tagien ja nimikirjoitusten maalaamista juniin, metron penkkeihin enkä etenkään rakennusten pintoihin. Olen kuullut tätä puolusteltavan sillä, että ne kuuluvat elävään kaupunkikuvaan. Minusta eivät. Joku ne puhdistaa ja maksaa kalliimpina lipunhintoina ja huonompina kunnallisina palveluina. Jokainen töhryjen poistoon maksettu tuhatlappunen on pois jostakin hyödyllisestä kohteesta. Urheilukenttien kunnossapidosta, skeittipuistojen rakentamisesta tai pahimmillaan terveydenhoidosta tai koulutuksesta.
Kun demokraattisissa yhteiskunnissa joku ryhmä haluaa saada äänensä ja asiansa kuuluviin, yhä useammin tehdään joku julkisuushakuinen tempaus. Pysäytetään liikenne, heitetään jotain moskaa arvotaulujen päälle toivoen, että media tarttuu syöttiin ja tekee näyttäviä uutisia. Usein media nielaiseekin koukun lähes siimoineen ja vapoineen. Omituinen tempaus täyttää varmaankin ainakin joidenkin medioiden uutiskriteerit. Erikoinen juttu kerää lukijoita ja katsojia, mutta ovatko ne uutisia. Vai käytetäänkö klikkimediaa tässä hyväksi. En nyt ryhdy opettamaan journalisteja, he varmaan tietävät oman journalistisen linjansa. Varsin usein näissä uutisissa unohtuu kuitenkin se, että jokin ”tempaajien” esittämä väittämä tarkistettaisiin useammasta lähteestä.
Olen päässyt viime vuosien aikana tutustumaan näihin ympäristön tilanteesta huolestuneiden ihmisten kansanliikkeeseen. Nämä Ihmiset haluavat suojella kosteikkoja. Ei siinä mitään. Mutta, kun halu suojella konkretisoituu teoilla, jotka ovat laissa määritelty rangaistaviksi rikoksiksi, niin silloin kyllä astutaan demokraattisen järjestelmän väärälle puolelle.
Meillä on tilanne päällä Ruotsissa. Viranomaiset ovat myöntäneet tiukkojen kriteerien kautta luvan tuottaa kasvuturvetta alueelta. Ei miltään luonnonvaraiselta suolta, vaan aikoinaan ojitetulta alueelta. Nyt olemme nähneet sen, että halu pelastaa kosteikkoja tarkoittaa ojien tukkimisen lisäksi alihankkijoiden kaivinkoneiden vahingoittamista rikkomalla hydrauliikkasylinterejä, liimaamalla lukkoja kiinni, tuhoamalla turvakameroita ja tukkimalla vesienkäsittelyjärjestelmiä. No paikallinen poliisi on sitten ottanut talteen vahingontekijät. Laki on maassa sama kaikille.
Olen saanut useamman kerran vastata kysymykseen, miksette lopeta toimintaa alueella. Lopettaa toimintaa, joka on täysin lainmukaista, jolla on voimassa olevat luvat ja jonka tuloksena saadaan tuotettua turvallista ruokaa ja kasvatettua joka vuosi satoja miljoonia puuntaimia istutettavaksi metsiin.
Aktivistien tarkoitus on varmaan hyvä ja on varmaan mielenkiitoista hiipiä yöllä rikkomaan yksityisten aliurakoitsijoiden koneita. Kun tuhoaa jonkun työvälineen, se on häneltä varastamista. Se ei ole kuitenkaan sellaista harmitonta parin omenan nappaamista naapurin puutarhasta, mitä aika moni lapsena on tehnyt. Toinen on kolttostelua ja toinen on rikollista toimintaa.
Minulle noiden kahden toimintatavan välillä on selvä ero. Miksi äänestää vaaleissa, jos omankädenoikeus hyväksytään silmää räpäyttämättä. Minusta demokratia on liian arvokas asia tärveltäväksi. Uskon, että samalla tavalla ajattelevia tolkun ihmisiä on aika suuri enemmistö.
