On Suomi köyhä siksi jää, riimitteli Runeberg. Mutta onko näin? Meillä on metsää, luontoa, mineraaleja, monen alan osaamista ja loputtomasti suota. Tuo viimeinen on ollut tähän saakka ehdottomasti alihyödynnetyin alue luonnonvaroistamme. Turvetta on toki käytetty vuosisatoja eristeenä ja maanparannusaineena ja jonkin verran lyhyemmän aikaa eläinten kuivikkeena ja polttoaineena.
Jostakin kummasta syystä turpeen muiden käyttötapojen tutkimus on jäänyt todella lapsipuolen asemaan. Vapo Ventures on muutaman vuoden ajan pyrkinyt löytämään turpeelle uusia hyödyntämismuotoja ja tulokset ovat lupaavia. Jo aikaisemmin Vapo on kertonut turvekuitujen hyödyntämismahdollisuuksista mm. rakennuslevyjen ja eristeiden tai vaikkapa komposiitin raaka-aineena.
Uusimpana käyttökohteena yhtiö esitteli lokakuussa Vapo Ventureksen hankkeen teknisen hiilen valmistamiseksi turpeesta. Kysymyksessä ei ole poltettava tuote, vaan mm. aktiivihiilen, hiilikuidun sekä kumi- ja väriteollisuuden valmistuksessa tarvittava raaka-aine. Teknisen hiilen markkinat ovat maailmanlaajuisesti lähes 50 miljardia euroa ja markkinan koko on kasvanut viime vuodet 10 prosentin vuosivauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinan koko kaksinkertaistuu vajaassa kymmenessä vuodessa. Eräs merkittävä tekijä tähän on se, että teknisestä hiilestä valmistettavan aktiivihiilen markkina kasvaa samaa tahtia kuin maailmassa kasvaa tarve puhdistaa vettä tai ilmaa.
Geologin tutkimuskeskus on arvioinut Suomen energiaturpeeksi hyödynnettävät turvevarat noin 30 miljardiksi kuutiometriksi. Eli turvetta on erittäin paljon. Vapo on käynnistänyt luvituksen kolmelle paikkakunnalle teknistä hiiltä valmistavien laitosten rakentamiseksi. Yksi laitos käyttää vuodessa noin 0,5 miljoonaa kuutiota turvetta eli 1 miljardi kuutiota turvetta riittäisi yhdelle tehtaalle 2 000 vuodeksi. Teknisen hiilen raaka-aineeksi tarvittavaa turvetta tuotetaan täysin samalla tavalla ja samalla infrastruktuurilla kuin energiaturvettakin. Ja kenenkään ei tarvitse pelätä, että tämä uusi turpeen jalostamismuoto uhkaa soiden tulevaisuutta. Puolen miljoonan kuution turvetuotantoon tarvitaan noin 1 000 hehtaaria suota. Ja Suomen koko suopinta-ala on siis noin 10 000 000 hehtaaria.
Teknistä hiiltä valmistetaan pääasiassa kivihiilestä koksaamalla. Vapo Ventureksen kehittämän uuden menetelmän etuna on se, että sillä pystytään säätämään aikaisempaa paremmin valmiin tuotteen tuhkapitoisuutta. Uudella menetelmällä pystytään saamaan aikaan tasalaatuisempaa teknistä hiiltä eli moniin tarkoituksiin aikaisempaa laadukkaampaa raaka-ainetta.
Lähtökohta on siis lupaava. Tarkoitus on päästä mukaan kasvaville markkinoille laadukkaalla tuotteella, jonka raaka-aineen saatavuus on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.
Voisiko siis turpeesta tulla uusi Nokia? Tuskin Vapo Carbons tai muukaan yksittäinen tuottaja voi haaveilla yli 5 prosentin markkinaosuudesta. Eikä ole tarvekaan, sillä nyt 5 prosenttia markkinasta olisi 2,5 miljardia ja tällä markkinoiden kasvuvauhdilla muutaman vuoden päästä 5 miljardia euroa. Kala on niin iso, että sitä kannattaa ehdottomasti yrittää saada sumppuun.
Lisää aiheesta osoitteessa http://www.poltelehti.fi/
