Vantaan Sanomissa oli 13.3. 2018 Vantaan Energian vastine paikkakunnalla vellovaan polttoainegateen. Vantaan Energia uusii kattilansa käyttämään fossiilisten polttoaineiden sijaan kotimaisia polttoaineita. Muutoksen seurauksena kattilan vuotuinen päästö on sama kuin vanhan kattilan päästöt kahdessa viikossa.
Minusta aivan erinomainen muutos. https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/618387-mielipide-vantaan-energia-puolittaa-paastot-talla-vuosikymmenella
Turvetta saa tietenkin vastustaa seospoltonkin yhteydessä, jos haluaa sitä periaatteessa vastustaa. Mutta polttoteknisin faktaperustein sitä ei voi tehdä. Jos kaukolämmön tekeminen olisi olympialaji, turve pitäisi kieltää epon tavoin, sillä jo pieninä pitoisuuksina sillä on monia lämmön- ja sähköntuotannon kannalta positiivisia vaikutuksia.
Vantaan tapauksessa turvetta on tarkoitus polttaa 10 % polttoaineesta. Suurissa CHP-laitoksissa seospoltto on juuri se paras ja yleisin käytössä oleva tapa. Polttamalla kattilassa puuta 70 % ja turvetta 30 % päästöt ovat maakaasua pienemmät. Seospoltolla päästään siis erinomaiseen lopputulokseen päästöjenkin kannalta.
Mutta ne epo-ominaisuudet. Jos kattilassa poltetaan pelkkää puuta kattila korrodoituu. Se ei ole mikään pikkumurhe, sillä kattilat ovat todella kalliita. Hintatasosta pääsee käsitykseen siitä, että Ouluun rakennettava 215 MW:n kattilatehon laitos maksaa 200 miljoonaa euroa. Ei ole ollenkaan sama veronmaksajan kannalta, kestääkö kattila 30 vuota tai 15 vuotta. Pieni määrä turvetta puun seassa suojaa siis kattilaa. Sama vaikutus toki saadaan polttamalla puun mukana kivihiiltä tai ruiskuttamalla sekaan rikkiä ja muita kemikaaleja ja sitten puhdistamalla kemikaaleja savukaasuista.
Kulunut syksy oli erittäin kostea, minkä johdosta ulkona varastoiva energiapuu ja energiahake ovat kosteita. Kostea hake palaa alhaisemmalla lämpötilalla kattilassa. Alhaisempi lämpötila tarkoittaa alhaisempaa höyrynpainetta eli pienempää lämmön ja sähköntuotantoa käytettyä hakekuutiota kohti. Parantamalla eli priimaamalla haketta turpeella nuo haitat poistuvat ja kattilan hyötysuhde paranee. Eli polttoainetta menee vähemmän tuotettua energiayksikköä kohden. Fiksua ja kestävää.
Kovilla pakkasilla tämä seospoltto on optimaalinen ratkaisu. Kattilasta saadaan korkean lämpötilan ja korkeamman höyrynpaineen ansiosta eniten sähköä juuri silloin, kun lämpöäkin kuluu eniten. Kovilla pakkasilla Suomi tuo aina yli neljänneksen sähköstään ulkomailta.
Korkeampi lämpötila tarkoittaa puhtaampaa palamista. Jokainen saunanlämmittäjä tietää kokemuksesta, että märillä puilla lämmitettäessä, sauna ei oikein lämpene, vaikka piipusta tulee sankka sauhu. Se sauhu on pienhiukkasia. Sama ilmiö se on isoissakin kattiloissa. Alhaisempi lämpötila suuren kaupungin kaukolämpökattilassa tarkoittaa heikompaa ilmanlaatua. Tällä perusteella moni saattaisi vaatia seospolttoa pakolliseksi.
