Hyppää sisältöön
31.1.2020 Blogi

Vale, emävale, ennuste

Kirjoittaja: Ahti Martikainen

Miten kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen käy viidessä vuodessa? Ne tulevat laskemaan. Ja paljon. Kaukolämpöä on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana suuruusluokkaa 35 TWh vuodessa. Ja päästöt ovat tippuneet yli kolmanneksella. Merkittävä poikkeus päästöissä oli lämmityskausi 2017/2018. Silloin märkä syksy 2017 ja kylmä kevät 2018 teki ennustajille tepposet. Kun puuta ei ollut riittävästi, turpeen ja fossiilisten käyttö kasvoi.

Vuosina 2018 ja 2019 kaukolämpöä tuotettiin yhtä paljon.  Vuoden 2019 CO2-päästöt olivat 14 % alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin. Hurja aleneminen. Kokonaisuudessaan energiaturpeen käyttö Suomessa väheni 21 % edellisvuodesta. Muutos vuodessa on hurjaakin nopeampaa.

Vielä vuosi sitten Suomen hallitus asetti tavoitteeksi, että turpeen käyttö tulee alenemaan noin puoleen 2030 mennessä. Nykyisillä sähkön hinnoilla turpeen pääasiallinen käyttö on kaukolämmön tuotannossa. Vuoden 2019 lopulla Vapo tarkensi omaa käsitystään turpeen käytöstä. Vapo julkisti joulukuussa tiedotteen, jonka mukaan se ennakoi, että energiaturpeenkäyttö puolittuu nykyisestä vuoteen 2025 mennessä. Eli turpeen käytön vähentyminen on kiihtynyt todella paljon.

Nykyisellä päästöoikeuden hinnalla turve on selvästi kalliimpi polttoaine kuin hake ja jopa kalliimpi kuin ainespuu. Tämä käy hyvin ilmi oheisesta graafista. Kaukolämmöntuotannossa hinta ja saatavuus määrittelevät polttoaineiden käyttöä. Kun Vapo ennustaa, että turpeen käyttö laskee, se perustaa ennusteensa asiakkailtaan saamaansa tietoon. Teknologia ei parissa vuodessa näyttele ratkaisevaa roolia.

Jostakin syystä Etla päätyi tammikuun 21. päivänä julkistamassaan ennusteessa toteamaan, että muutos Suomen päästövähennyksissä vuosina 2019-2023 on vain pari prosenttia vuodessa, kun riittävä taso olisi 7,6 % vuodessa, jotta Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2035 olisi mahdollisuus päästä. Ennuste perustuu karrikoidusti historiaan eikä yritysten vastauksiin tai edes viimeisen kahden vuoden kehitykseen.

Nyt tuota Etlan tutkimusta on käytetty julkisuudessa keppihevosena, että myös kaukolämmössä pitää tehdä nyt nopeita muutoksia, jotta päästään Etlan tavoitelukuihin. Vaikka ollaankin niitä edellä jo. Helen ilmoitti juuri siirtyvänsä ennakoitua nopeammin hiilestä uusiutuviin ja uusiin teknologioihin ja turpeen käyttö laskee ennakoitua nopeammin.

Jos tätä kehitystä halutaan nopeuttaa säätämällä ylimääräisiä veroja turpeelle ja fossiilisille, kohta meillä sahat ja sellutehtaat seisovat puupulan ja puun hinnan takia. Jatkui lakko tai ei.

 

Kirjoittajasta

Ahti Martikainen Director, Communications and Public Affairs ahti.martikainen@neova-group.com +358 (0)40 680 4723

Ahdilla on yli 35 vuoden kokemus viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Hän on työskennellyt Neovalla vuodesta 2011 lähtien.

Lue kaikki tämän kirjoittajan blogikirjoitukset