Hyppää sisältöön
29.11.2018 Blogi

Viimeinen hetki investoida vanhaan tekniikkaan

Kirjoittaja: Ahti Martikainen

Kuvitellaan, että sinulla on muutaman vuoden ikäinen maasturi. Käsi pystyyn, jonka mielestä sijoitus diesel-käyttöiseen laatumaasturiin on juuri nyt hyvä sijoitus viiden vuoden tähtäimellä. Huomioidaan ominaisuudet, käyttökustannukset ja sijoituksen arvonsäilyminen.

Vaihtamalla uuteen ominaisuudet hieman paranevat, polttoainetalous on uudessa hieman parempi, mutta epävarmuutta tuo tulevien vuosien käyttömaksut ja lisäverot. Arvonsäilymisestä ei kyllä uskalla haaveillakaan. Jos tulee vaikka viiden vuoden päästä käyttökielto, niin tappiotahan tuosta tulee. Kukaan ei halua ostaa vanhaa tekniikkaa kuin pilkkahinnalla ja lisääntyvät käyttömaksut lisäävät vuosikustannuksia. Eli ratkaisuksi jää ajaa kalliilla ja vanhalla tekniikalla seuraavat 10 vuotta.

Olisiko viisaampaa odottaa muutama vuosi, ja katsoa mihin sähköautojen suorituskyky, latausverkko verotus ja valtion tuki- ja veropolitiikka kehittyy? Ja sitten ostaa uusimman tekniikan mukainen menopeli. Minä kannattaisin tätä vaihtoehtoa. Säästäisin rahaa ja olisin sitten muutaman vuoden kuluttua mukana ilmastotalkoissa. Aika monet uskovat, että viidessä vuodessa tekniikka kehittyy huimasti tällä alueella.

Monet uskovat myös, että myös suuremman mittakaavan energialaitoksissa tekniikka kehittyy huimasti jopa 5-10 vuoden tähtäimellä. Voisiko esimerkiksi pääkaupungin tai minkään muun suuren kaupungin kaukolämmöntuotannon siirtää täysin hiilineutraaliksi. Keinoja voisivat olla lämpöpumput, energiatehokkuuden lisääminen, hukkalämpöjen talteenotto, lämmön varastointi suuriin vesisäiliöihin ja lisääntyvän sähköntarpeen kattaminen tuuli- ja aurinkovoimalla. Nopeasti tuo ei varmaan onnistu, mutta jos annetaan 10 vuotta aikaa, niin olen aika vakuuttunut, että alkaa onnistumaan. Tekniikka on varmasti kehittynyt paljon, ja hinnat ovat tulleet uusissa ratkaisuissa alaspäin. Ja kymmenen vuoden kuluttua ensimmäiset suuret kaupungit alkaisivat olla täysillä ilmastotalkoissa mukana.

Mikä tuon kehityksen voi estää? Nykykehitys ja lyhytnäköiset ratkaisut. Jo nyt ollaan siirtymässä aivan toimintakuntoisista kiinteitä polttoainetta käyttävistä lämmön- ja sähkön yhteistuotantolaitoksista kohti erillisiä lämpölaitoksia. Kun halutaan päästöttömyyttä ratkaisuksi, on otettu tai ollaan ottamassa ainoaksi keinoksi puun lisääntyvä polttaminen. Kun siirrytään yli 90 % hyötysuhteella polttoainetta käyttävistä yhteistuotantolaitoksista puuta käyttäviin erillislaitoksiin joiden hyötysuhde on huomattavasti alhaisempi, tehdään samalla päätös suuremmasta polttoaineen käytöstä. Lyhyellä tähtäyksellä puun poltosta tulee CO2:ta enemmän kuin turpeesta ja kivihiilestä.

Suurempi haitta on se, että nuo uudet kattilalaitokset maksavat erittäin paljon ja sitovat meidät seuraaviksi vuosikymmeniksi juuri nyt vanhentumassa olevaan tekniikkaan aivan samalla tavalla kuin dieselmaasturin tapauksessa. Ei kalliita satojen miljoonien investointeja korvata uudelleen viiden vuoden päästä, vaikka uusi tekniikka olisikin silloin paljon fiksumpaa.

Minusta olisi viisaampaa antaa tekniikan kehittyä, käyttää nyt käyttöikänsä puolessa välissä olevat kiinteitä polttoaineita (kivihiili tai turpeen ja puun seospoltto) käyttävät laitokset lähemmäs luonnollista elinkaarensa loppua, antaa päästökaupan vauhdittaa muutosta ja hypätä sitten uuteen aikaan, kun se on teknisesti ja taloudellisesti ja ennen kaikkea tulevaisuuden päästöjen kannalta järkevintä.

Nopeilla kieltolaeilla ja vaalihuumassa annetuilla huimilla puunpolttotavoitteilla on samat seuraukset kuin Saksan energiewendellä. Päästiin päästöttömästä ydinvoimasta eroon ja korvattiin puuttuvat tehot ruskohiilellä. Vihreästä imagostaan huolimatta huono lopputulos.

Suomen oma energiewende olisi tapa, jolla kustannustehokkaasti ja oikeaan aikaan uutta tekniikkaa hyödyntämällä tehdään oma pitkän ajan hiilineutraali käännös.  Kaupan päälle saamme turvattua Suomen tärkeimmän vientialan eli puunjalostusteollisuuden kilpailukyvyn sekä metsien hiilinielut. Lyhyellä tähtäimellä ei varmasti miellytä populisteja, mutta pitkällä tähtäimellä maailma kiittäisi.

Saa lainata.

Kirjoittajasta

Ahti Martikainen Director, Communications and Public Affairs ahti.martikainen@neova-group.com +358 (0)40 680 4723

Ahdilla on yli 35 vuoden kokemus viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista. Hän on työskennellyt Neovalla vuodesta 2011 lähtien.

Lue kaikki tämän kirjoittajan blogikirjoitukset