Ekonomistit: Nokian romahdus vain osaselitys vaihtotaseen vajeeseen – tuontienergian osuus unohdettu

Julkisen keskustelun mukaan Suomen vaihtotaseen alijäämää on vauhdittanut Nokian alamäki, vaikka vajeen taustalta löytyy merkittäviä rakenteellisia syitä. Vuonna 2012 vaihtotaseen vaje oli 2,7 miljardia euroa. Samaan aikaan tuontienergiaan käytettiin ETLA:n mukaan jopa 13 miljardia euroa, mikä edusti vajaata neljännestä kaikesta tuonnista. Suomen johtavat ekonomistit antavat näkemyksensä, miten velkaantumiseen vaikuttaa tuontienergia, joka edustaa 55 prosenttia Suomessa käytetystä kokonaisenergiasta.  

Suomen heikentynyt vaihtotase on laitettu pitkälti Nokian romahduksen piikkiin. Nokia-klusterin vaihtotasetta heikentäväksi vaikutukseksi on arvioitu noin 5-6 miljardia euroa. Tämän lisäksi myös syömävelkaa on pidetty isona osatekijänä vaihtotaseen heikkenemiseen. Syömävelan osuus vaihtotaseen vajeesta on kuitenkin kokonaisuutta katsottaessa verrattain pieni.

– Kyse on rakenteellisista ongelmista, jotka ovat johtaneet voimakkaaseen vaihtotaseen vajeeseen, toteaa tutkija Paavo Suni Elinkeinoelämän tutkimuslaitokselta.

– Velka itsessään ei vielä ole suuri vaihtotaseongelma, mutta korkomenot kasvavat tulevaisuudessa, sanoo Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Energialasku kaksinkertaistunut

Tuontienergian osuus vaihtotaseongelmasta ei jostain syystä ole päässyt mukaan julkiseen keskusteluun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuontienergian lasku on kolminkertaistunut.

Maaliskuussa 2014 julkistetun professorityöryhmän mietinnön mukaan Suomi toi vuonna 2012 peräti 8,5 miljardilla energiaa ulkomailta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:n mukaan taas luku on vieläkin suurempi: 13 miljardia euroa. Tämä on vähintään viidennes kaikesta tuonnista, ETLA:n lukujen mukaan jopa hieman vajaa neljännes.

– Energia on noussut vahvasti vaihtotasetta heikentäväksi tekijäksi. Pitkällä aikavälillä energia pysyy varmasti kalliina. Jos maailmantilanne pysyy ennallaan, tuontienergian hinnannousulle on painetta, sanoo ETLA:n tutkija Paavo Suni.

Pärjätäkseen kotimaisen energian tulee olla hinnaltaan kilpailukykyistä. Viime vuosina hiilen hinta on laskenut voimakkaasti, ja hiili onkin syrjäyttänyt monia energiantuotantomuotoja, myös kotimaisia. Lähitulevaisuudessa hiilen käyttö kasvaa etenkin Euroopassa ja Aasiassa, sillä se on periaatteessa halpa vaihtoehto verrattuna esimerkiksi kaasuun.

– Vaikka uusiutuvien energiamuotojen käyttö kasvaa hurjaa vauhtia nyt ja tulevaisuudessa, meidän tuotantorakenteemme on niin hiilisidonnainen, että vielä 20–30 vuoden päästäkin valtaosa energiantarpeesta tuotetaan fossiilisilla, Suni sanoo.

Turvallisuus uhattuna

Tällä hetkellä 70 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta on tuontienergiaa. Energiaturvallisuuden näkökulmasta tämä on ongelmallista.

– Energiaomavaraisuus on myös kansallinen turvallisuuskysymys, kuten viimeaikaiset tapahtumat Ukrainassa osoittavat, Suni toteaa.

Monet maat, kuten vaikkapa naapurimaamme Tanska ja Norja, ovat jo energiaomavaraisia. Usein ajatellaan, että Suomen mahdollisuudet tuottaa tarvitsemansa energia itse ovat rajalliset, sillä Suomella ei ole esimerkiksi omia kaasu- tai öljyvarantoja.

Suomella on kuitenkin puussa ja turpeessa mittaamattomat energiavarannot, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä. Pelkästään Vaasan ja Oulun ympäristössä turvetuotantokäyttöön soveltuvaa suota on noin 200 000 hehtaaria. Siitä huolimatta tällä hetkellä Suomessa turvetuotantoon käytetään vain 60 000 hehtaaria suoaluetta.

– Turvetuotanto on myös alueellisesti tärkeä työllistäjä, Suni sanoo.

Vaihtotase ylijäämäiseksi kotimaisella energialla

Danske Bankin Kuoppamäen mukaan kotimaisen energiantuotannon osuuden nostamisella voitaisiin parantaa vaihtotasetta merkittävästi ja jopa saada se ylijäämäiseksi.

– Pidän kuitenkin tärkeänä myös energiantuotannon monimuotoisuutta, jotta emme ole liian riippuvaisia yhdestä energiamuodosta. Itse ehkä panostaisin jatkossa tutkimukseen, joka tukee kotimaisten energiamuotojen taloudellisesti ja ekologisesti järkevää tuotantoa.

– Myös energiatehokkuus on näin kalliin energiahinnan aikana keskeinen tekijä. Energiansäästössä meillä on vielä paljon tekemistä, muun muassa rakennuskannassa, sanoo ETLA:n Suni. 

Lisätietoja: Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, puh. 040 680 4723

Kuuntele Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijan Paavo Sunin haastattelu