Ennätysnopea muutos sähkön tuojasta nettoviejäksi
Suomen sähköjärjestelmä on perinteisesti nojannut vesivoimaan, ydinvoimaan ja eri polttoaineita polttamalla tuotettuun lauhdevoimaan sekä sähkön tuontiin naapurimaista. Viime aikoina järjestelmässä on kuitenkin tapahtunut merkittäviä muutoksia, kun Suomessa on otettu harppauksia kohti puhtaampaa ja omavaraisempaa tuotantorakennetta. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut, Venäjän sähköntuonti on loppunut ja Olkiluoto 3 on vihdoin kaupallisesti toiminnassa. Nämä muutokset näkyvät paitsi sähköomavaraisuuden kasvamisena ja sähkön hinnan alentumisena, myös pienentyneinä hiilidioksidipäästöinä.
Kun heinäkuussa 2021 Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli Fingridin mukaan 50 gCO2/kWh, oli se tänä vuonna vastaavana aikana vain 18 gCO2/kWh. Kun tuon 32 gCO2/kWh erotuksen kertoo heinäkuun sähkön kulutuksella, 5 376 GWh, saadaan kulutuksen päästöjen erotukseksi noin 172 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Tämä vastaa päästöiltään noin 1 200 miljoonaa kilometriä henkilöautolla. Päästökertoimen pienentyminen on hyvä suunta, kun ottaa huomioon, että vuonna 2022 Suomessa kulutettiin eniten sähköä henkilö kohden EU:ssa. Tosin Suomessa tuotettu sähkö oli jo tuolloin EU:n toiseksi puhtainta. Heti Ruotsin jälkeen.
Sähkön omavaraisuudessa on otettu suuria harppauksia uuden tuotantokapasiteetin myötä. Suomeen on vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla asennettu noin 600 MW uutta tuulivoimakapasiteettia, 200 MW aurinkovoimakapasiteettia ja 1600 MW ydinvoimakapasiteettia. Lisääntyneen tuotantokapasiteetin ja hieman normaalia alemman sähkönkulutuksen ansiosta Suomi oli Energiaviraston mukaan kuukausitasolla ensimmäistä kertaa sähkön nettoviejä sitten vuoden 2004. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetin yhä lisääntyessä Suomi tulee myymään sähköä ulkomaille jatkossa entistä säännöllisemmin, minkä lisäksi puhdas ja edullinen energia houkuttelee uusia investointeja Suomeen muun muassa vihreän metanolin tuotannon ja vetyteollisuuden muodossa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Neovan ja ETFuelsin suunnittelema yhteishanke Ranualla, jossa Neova kehittää alueelle tuuli- ja aurinkovoimaa, minkä tuottama sähkö hyödynnetään ETFuelsin metanolitehtaassa.
Tulevaisuuden sähköjärjestelmä rakenteilla
Kuluneen vuoden aikana on nähty ennätyksiä sähkön hinnassa, kun Venäjän aloittaman sodan myötä aiheutunut energiapula nosti sähkön hinnan pilviin viime talvena paitsi Suomessa, myös muualla Euroopassa. Noista hinnoista on kuitenkin tultu alaspäin, ja toukokuussa Suomessa nähtiin ensimmäisen kerran negatiivinen luku Suomen sähkön vuorokauden keskihinnassa. Siinä missä joulukuussa Baltiassa rikottiin sähköpörssin hintakatto 4000 €/MWh, heinäkuussa Saksan ja Hollannin sähkönhinta painui hintalattiaan -500 €/MWh. Tällaisia hintoja ei ole koskaan aiemmin nähty, eikä toivottavasti tulla enää näkemäänkään. Suomessa hintojen vaihtelu on ollut huomattavasti maltillisempaa ja sähkön hinta on ollut keskiarvoltaan EU:n edullisimpia.
Tulevaisuuden sähköjärjestelmä on rakenteilla nyt ja mitä kauemmas katsotaan, sitä vaikeampi on arvioida sen kokonaisuutta. Tällä hetkellä Suomessa on noin 5 800 MW asennettua tuulivoimakapasiteettia ja 900 MW aurinkovoimakapasiteettia. Lähtökohtana kuitenkin on, että uusiutuvan sähköntuotannon määrä tulee nousemaan huomattavasti. Fingridin mukaan heille on tullut uuden tuotannon liityntäkyselyitä jo yli 170 000 megawatin edestä, pääosin tuuli- ja aurinkovoimaa. Pelkästään Neovan hankkeet käsittävät yli 800 MW tuulivoimaa ja 750 MW aurinkovoimaa. Uusi ja sääriippuvainen tuotanto vaatii järjestelmältä sopeutumista niin kulutuksen, tuotannon kuin siirtoyhteyksienkin puolesta. Suomella on kaikki mahdollisuudet toimia puhtaan energia suurvaltana, kotiuttaa merkittäviä investointeja ja luoda työpaikkoja Suomeen, kun vain pelaamme korttimme oikein.
Heikki Nivala
projektipäällikkö, tuuli- ja aurinkovoimakehitys, Neova
Kirjoittajasta
Heikki Nivala työskentelee Neovan aurinkovoimahankkeiden projektipäällikkönä. Heikki on koulutukseltaan sähkötekniikan diplomi-insinööri ja seuraa aktiivisesti Suomen ja Euroopan sähkömarkkinoita sekä energiapaletin murrosta.