Ennätyspakkanen korostaa yhteistuotannon merkitystä Suomen energiahuollossa

Kaukolämmön yhteistuotannosta sähköä saatiin melko tarkkaan 3 000 MW, teollisuuden yhteistuotannosta 1 900 MW, ydinvoimasta 2 800 MW vesivoimasta 2 200 MW. Tuulivoiman osuus oli vajaat 400 MW ja sähkön muun tuotannon eli lähinnä lauhdesähkön osuus runsaat 500 MW.

Vapo toimitti vuorokaudessa yli 550 rekallista kotimaisia polttoaineita

Kylmä sää näkyy ennen kaikkea lisääntyvän lämmön tarpeena. Vapo toimitti 21.1. vuorokauden aikana noin 550 rekallista polttoaineita yhteensä yli 65 000 MWh. Tästä määrästä turpeen osuus oli noin 50 000 MWh, pelletin noin 7 000 MWh ja hakkeen ja sivutuotteiden osuus noin 10 000 MWh.

”Teollisuuden yhteistuotannon ja kaukolämmön yhteistuotannon osuus korostuu sähköntuotannossa pakkaspäivinä. Nyt aamukahdeksalta näiden kahden osuus Suomen sähköntuotannosta oli yli 45 prosenttia. Pakkasjaksojen aikaan korostuu yhteistuotannon erinomaisuus. Kun tarvitaan lämpöä, samalla tuotetaan juuri samaan aikaan myös enemmän sähköä. Tämä tosiasia pitää ottaa huomioon, kun mietitään, millä polttoaineilla Suomessa saa jatkossa tehdä lämpöä ja sähköä. Kaikki toimenpiteet ja poliittiset päätökset, jotka siirtävät energiajärjestelmää suuressa määrin yhteistuotannosta lämmön ja sähkön erillistuotantoon lisäävät energiahuollon riskejä huippukulutusaikoina”, Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka sanoo.

”Viime kesä oli hyvä energiaturvetuotannolle ja Vapolla on varastossa energiaturvetta varmuudella koko lämmityskaudeksi, vaikka kovat pakkaset jatkuisivat pitkäänkin. Energiapuun osalta näin positiivista lausuntoa ei valitettavasti uskalla antaa”, Tempakka sanoo. 

Lisätietoja: Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 040 6804 723