Keski-Suomi haluaa olla bioenergian mallimaakunta

Keski-Suomi haluaa olla bioenergian mallimaakunta

Helpipotentiaalia jopa yli 30 000 ha

 

Keski-Suomen maakunta haluaa olla vuonna 2015 yksi maailman kehittyneimmistä bioenergiamarkkinoista. Tavoitteena on olla tuolloin kuntasektoreilla fossiilisesta tuontienergiasta vapaa maakunta, lukuun ottamatta moottoreiden polttonesteitä.

– Tällä hetkellä olemme Suomen öljyriippuvaisin maakunta, toteaa Jyväskylän Energian hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson.

Kyseessä on 4 TWh:n  haasteellinen bioenergiasavotta, jossa ruokohelpillä on tuotantopinta-alallisesti merkittävä asema. Pellettien energiakäyttöä on myös tarkoitus merkittävästi lisätä. Kaikkiaan biopolttoaineiden hankinnassa lasketaan 2015 liikkuvan 90 miljoonan euron liikevaihdon.

Ruokohelpi kaipaa lisäpotkua

Keski-Suomen 100 000 peltohehtaarista jopa 33 000 hehtaaria voitaisiin VTT:n laskelmien mukaan ottaa bioenergian tuotantoon. Tällä hetkellä helpiä kasvaa 1 400 ha alalla, josta 200 ha on Vapon omia viljelyksiä. Vuoden 2015 tavoite tarkoittaa helpin kohdalla 700 GWh energiatuotantoa eli yli 30 000 ha viljelyalaa.

– Helpituotannon ja käytön tavoitteisiin ei päästä ilman julkisen sektorin kannustimia ja ohjailua. Viljelyssä ympäristötuen erikoistuki  (114 e) pitäisi myöntää kaikille. Käyttäville voimalaitoksille pitäisi myöntää helpin kohdalla sähköveron palautus, kuten puullekin. Myös syöttötariffi tulisi ottaa käyttöön, toteaa peltoenergiajohtaja Mia Suominen Vaposta. Yhtiö tekee uusia helpin viljelysopimuksia 17.4. asti.

Turvetuotantoalaakin tarvitaan lisää

Jyväskylän Energian hallituksen puheenjohtaja Timo Fredrikson esittää myös suuren huolen turvetuotantoalojen riittävyydestä. Uusia lupia ei saada tarpeeksi ja käytännössä pinta-ala tulee pienenemään lähivuosina. On hyvä asia, myös luonnon kannalta, että tuotannosta poistuneet suot sidotaan ruokohelpin tuotantoon. Turpeen käytön edistäminen on tärkeää, jotta tuontienergiariippuvuudesta yleensäkään olisi mahdollista päästä eroon. 

Helven käyttö edistyy hitaasti mutta varmasti

Alholmens Kraftilta Pietarsaaressa helpin hankinnasta vastaava Kaj Finne viestittää viljelijöille, että paalien tulee olla tiheitä, hyvämuotoisia ja tietysti kuivia. Mitä lyhyempi kuljetusmatka laitokselle, sitä parempaan tulokseen tuottaja voi päästä.

Toimitusjohtaja Stig Nickull arvioi, helpin käytön edistymisen hidasteina ovat kallis kuljetus ja murskaus. Nickullin mukaan helpi pitäisi saada briketiksi jo pellolla. Helpin käytön yleistyminen odottaa parempaa käsittelytekniikkaa. EU:n byrokratian jarru poistuu 2010 alussa, mutta samalla poistuu viljelijän 30 euron energiatuki, toteaa Nickull edelleen.

Vapon paikallisten polttoaineiden liiketoimintajohtaja Juhani Hakkarainen puolestaan kertoo, että helpi ei ole vielä vakiinnuttanut asemaansa polttoaineiden joukossa ja se edellyttää teknisiä erillisjärjestelyjä laitokselta. Kokonaisuutena hän toteaa, että helpiala kasvaa tänäkin vuonna, sille on luonnollista tilausta kun puumäärät jäävät vajaiksi.

Vapo tekee helpin tiimoilla lämmityskauden kattavia kiinteähintaisia osto- ja myyntisopimuksia.

Juhani Rahkonen
vapaa toimittaja
rahkonen.juhani@kolumbus.fi