Kolminkertainen määrä kosteikkoja verrattuna uuteen turvetuotantopinta-alaan Suomessa
Viime aikoina on Suomen mediassa keskusteltu vilkkaasti turvetuotannosta ja kosteikoista. Turvetuotannosta vapautuvien alueiden seuraavana maankäyttömuotona on perinteisesti ollut metsittäminen, peltokäyttö tai vedenpinnan nostamisen kautta muodostuvat kosteikot. Viime aikoina on yleistynyt alueiden käyttö myös tuuli- ja aurinkovoiman tuotantoon.
Neova on perustanut tuotannosta poistuneille turvetuotantoalueille yhteensä yli 3 300 hehtaaria kosteikkoja, jotka jakaantuvat maantieteellisesti eri puolelle Suomea noin 120 kohteeseen. Viimeisten viiden vuoden aika kosteikkoja on perustettu kolminkertainen määrä eli 1600 hehtaaria verrattuna uuteen turvetuotantopinta-alaan, joka oli 468 hehtaaria.
Biodiversiteettialueet ovat Neovan omistamia alueita, joille on rakennettu esimerkiksi virkistyskäyttöön tarkoitettuja lintutorneja ja laavuja. Kosteikot ovat kooltaan keskimäärin noin 20 hehtaaria, mutta joukkoon mahtuu paljon tätä pienempiä ja myös suurempia, jopa yli sadan hehtaarin suuruisia alueita.
Suomessa on vuosina 2020-2024 eli viimeisten viiden vuoden aikana:
- perustettu kosteikkoja 1 600 ha
- saatu uusia turvetuotantolupia 468 ha
- hylättyjä lupahakemuksia 551 ha
- tuotannosta poistuneita alueita 11 908 ha
Vuonna 2024 aktiivinen turvetuotantoala Suomessa oli noin 19 000 ha.
