Maankäyttömuotojen vesistökuormitukset yksiin kansiin

Tiedote. Julkaistu: 05.05.2015 klo 09:57
Energiateollisuus ry 

Kuormitusarvioiden taustaksi kuormitusluvut per hehtaari
ja tuotannollinen pinta-ala

Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on valmistunut kokonaisvaltainen selvitys eri maankäyttömuotojen ja teollisuuden aiheuttamasta vesistökuormituksesta. Selvitys kokoaa yhteen tämänhetkisen tiedon ravinne- ja kiintoainekuormituksesta ja sisältää myös tietoa orgaanisen hiilen (TOC), pääasiasiassa orgaanisen aineksen määrästä ja alkuperästä. Vastaavaa vesistökuormituksen kokonaiskuvaa selventävää raporttia ei ole tätä ennen ollut saatavilla.

Suurimmat ravinne- ja kiintoainekuormituksen lähteet ovat maatalous, rakennetun alueen hulevedet ja metsätalous. Luonnonhuuhtouman osuus fosforin kokonaiskuormituksesta on 27 % ja typpikuormasta 37 %. Selvitys osoittaa myös, että turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta on pieni, koska turvetuotannossa oleva pinta-ala on hyvin pieni eikä kuormitus hehtaaria kohden ole suurta verrattuna muihin kuormituslähteisiin.

Orgaanisen kiintoaineen ja humuksen (TOC) määräksi SYKE arvioi 2,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Luonnonhuuhtouman osuus tästä kuormituksesta olisi peräti 75 prosenttia. Arvio on kuitenkin epävarma, koska kaikista kuormittajista ei orgaanisen hiilen osalta ole saatavilla mittauksia.

Olennainen osa selvitystä on kiintoaine- ja ravinnekuormitusten arviointiin sisältyvien epävarmuuksien tarkastelu. Valtakunnallisten kuormitusarviointien tarkkuus riittää hyvin kuormituslähteiden kokonaistarkasteluun. Keskimääräiset luvut eivät kuitenkaan välttämättä kuvaa todellista kuormitusta kaikissa olosuhteissa, mikä ilmenee jo ominaiskuormituslukujen suurena vaihteluvälinä. Siten rajatummissa alueellisissa tarkasteluissa lopputulos voi jäädä epävarmaksi. Kuormituslukujen ohella on oleellista tietää tarkasti myös tuotannollinen pinta-ala, jolla kuormitusta muodostuu.

Eri aikoina ja eri lukuihin perustuvat valtakunnalliset tai alueelliset kuormitusjakaumat (”kuormituspiirakat”) eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kokonaisuutta on aina tarkasteltava vastaanottavan vesistön näkökulmasta, kuten tässä selvityksessä tehtiin. Huomioitava on myös se, että vesistön tila-arvio voi muuttua tarkemman vesistöseurannan tuloksena, mikä taas vaikuttaa vesistön kuormituksen sietokykyyn. 

Puulaan laskeva Kälkäjoki ja Saarijärven reitti erityiskohteina

Selvityksessä perehdytään yksityiskohtaisemmin kahteen julkisuudessa esillä olleeseen alueeseen: Puulaan laskevan Kälkäjoen vesistöalueeseen ja Saarijärven reittiin. Selvityksen mukaan Kälkäjoella vesistön tila on nyt hyvä, eikä välittömille vesiensuojelutoimenpiteille ole tarvetta. Saarijärvenreitin varrella on selkeämmin tarvetta kaikkien sektoreiden vesiensuojelutoimenpiteille, joita on myös esitetty vesienhoidon toimenpideohjelmissa.

Valuma-alueen eri lähteistä tulevan vesistökuormituksen arviointi ja vähentämismahdollisuudet -selvityksen tilaaja on Energiateollisuus ry:n koordinoima ympäristöpooli. 

SELVITYS: VALUMA-ALUEEN ERI LÄHTEISTÄ TULEVAN VESISTÖKUORMITUKSEN ARVIOINTI JA VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET, SYKE 31.3.2015

Taulukko 2. Kiintoaineen, kokonaisravinteiden ja orgaanisen aineksen kuormitus eri päästölähteistä

Selvitys on julkinen ja löytyy Ympäristöpoolin nettisivuilta: Linkki raporttiin