Neova mallintaa maa-alueidensa maaperäpäästöt ja biodiversiteettiarvot valittavien jälkikäyttömuotojen optimoimiseksi

Neovalla on Suomessa omistuksessaan noin 60 000 hehtaaria maita ja lisäksi sillä on vuokrattuna noin 10 000 hehtaaria erilaisia maa-alueita. Näistä maista aktiivisessa turvetuotannossa oli vuonna 2024 vajaat 20 000 hehtaaria.

Vielä 10 vuotta sitten turvetuotannosta poistuneet alueet joko metsitettiin tai ne siirtyivät paikallisille maanomistajille pelloiksi. Nyt tilanne on varsin toisenlainen. Viimeisen kolmen vuoden aikana pelloiksi ei ole siirtynyt lainkaan pinta-aloja. Uusia maankäyttömuotoja tuotannosta poistuneille maa-alueille ovat muun muassa uusiutuvien raaka-aineiden kasvattaminen kasvualustojen raaka-aineiksi, alueiden hankekehittäminen ja luvittaminen aurinko- ja tuulivoiman tuotantoon sekä ennallistaminen kosteikoiksi ja biodiversiteettialueiksi.

Viimeisen viiden vuoden aikana vanhoja tuotantoalueita on metsitetty tuhkalannoittamalla noin 8 000 hehtaaria, kosteikkoja on rakennettu yli 70 kappaletta yhteensä noin 1 600 hehtaarille ja aurinko- ja tuulivoimahankkeita on luvitettu tai ollaan luvittamassa noin 2 500 hehtaarille. Samaan aikaan uutta aktiivista tuotantopinta-alaa on luvitettu ja valmisteilla noin 1 000 hehtaaria lähinnä kasvu- ja kuiviketurpeen sekä uusien korkean jalostusasteen tuotteiden raaka-aineen kysynnän kattamiseksi.

Mallintaminen auttaa oikean jälkikäyttömuodon valintaa

Neovan hallussa olevat maa-alueet ovat pääasiassa turvepohjaisia maita. Näiden maiden maaperäpäästöt vaihtelevat merkittävästi riippuen turvekerroksen paksuudesta, alueen topografiasta ja hydrologisesta tilanteesta. Jotta maaperäpäästöjä voidaan mahdollisimman tehokkaasti hallita päätettäessä tuotannon jälkeen valittavia maankäyttömuotoja, Neova käynnistää mallinnusprojektin, jonka aikana kaikki sen omistamat ja vuokraamat maa-alueet Suomessa kartoitetaan maaperäpäästöjen ja biodiversiteetin näkökulmista.

Suomi on jäämässä hiilineutraaliteettitavoitteestaan ja jo tästäkin syystä on tärkeää, että valittaessa seuraavia maankäyttömuotoja vanhoille tuotantoalueille, alueiden nykyiset päästöt ovat mahdollisimman tarkkaan tiedossa. ”Ennallistaminen maksaa aina. Jotta asiassa päästäisiin mahdollisimman nopeasti liikkeelle tarvittaisiin tähän avuksi ulkopuolista rahoitusta, sillä ennallistettu alue on aina pois taloudellisesta käytöstä”, Neovan kiinteistökehityksestä vastaava johtaja Pasi Koivisto sanoo.

Neovan tavoitteena on Koiviston mukaan luoda luotettava tiekartta, jonka avulla kosteikot, aurinko-, tuuli- ja hybridipuistot ja metsitettävät alueet toteutetaan niin, että maaperäpäästöjen vähentyminen on optimaalinen ja että yhtiöllä on luotettavaa tietoa päästöistä päätösten pohjaksi ja raportoitavaksi esimerkiksi kolmansille osapuolille, jotka toteuttavat eri hankkeita Neovan omistamilla mailla.

Samalla yhtiö saa myös tietoa siitä, mitkä alueet sen omistamista maista soveltuisivat mahdollisesti kaupalliseen hiilensidontaan. Maa-alueiden mallintamiseen ja kaupallisen hiilensidonnan mahdollisuuksien selvittämiseen on perustettu projektiryhmä, jota vetää projektijohtajana Jarkko Kaattari. Jarkko jatkaa edelleen myös Neova Terran pellettiliiketoiminnasta vastaavana johtajana.

Kaattarin mukaan mallinnuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa omaa ja kolmansilta osapuolilta hankittavaa kartta-aineistoa ja tutkimusdataa, jonka data linkitetään huomattavasti aikaisempaa tarkemmin eri maalohkoille. ”Jo sadan hehtaarin pinta-alalla entisen tuotantoalueen jälkikäyttömuoto voi vaihdella. Maaperäpäästöjen minimoimiseksi lopputulos voi olla, että osa soistetaan, osa metsitetään ja osa alueesta otetaan uusiutuvan energian hankkeiden käyttöön.”

Koiviston mukaan tavoitteena on optimoida päästöjen hallinta, kehittää biodiversiteettikohteiden valintaa, hankkia pohjatietoa kaupalliseen hiilensidontaan, mikäli hiilensidontamarkkina toteutuu Suomessakin lähivuosien aikana. Koiviston mukaan kaupallinen biologinen hiilensidonta on mahdollisuus, mutta se edellyttää vahvistettua EU-lainsäädäntöä ja luotettavaa markkinapaikkaa, jossa uusilla nieluilla voidaan tehdä läpinäkyvästi uskottavaa ja kannattavaa liiketoimintaa. ”Tärkeintä tässä vaiheessa on selvittää maaomaisuutemme erityisominaisuudet, jotta olemme valmiita tekemään päätöksiä, jos ikkuna kaupallisesti kannattavaan hiilensidontaan lähivuosina aukeaa”, Koivisto sanoo.

Koiviston mukaan Neova ei ole enää aktiivisesti myymässä maaomaisuuttaan ns. raakamaana. ”Pääpaino on nostaa maaomaisuuden arvoa ja tuottoa aktiivisella metsänhoidolla, aurinko-, tuulivoima- ja hybridipuistojen omalla hankekehityksellä tai vuokraamalla alueita näihin tarkoituksiin kolmansille osapuolille. Lisäksi alueita varataan riittävästi konsernin omaan raaka-ainehankintaan nykyisten ja tulevien liiketoimintojen tarpeisiin”, Koivisto sanoo.

Lisätietoja:

• Jarkko Kaattari, projektijohtaja, Neova Oy, puh. 040 158 3064
• Pasi Koivisto, liiketoimintajohtaja, Neova Oy, puh. 040 848 6541