Röyhynsuon lintukosteikosta kehittymässä merkittävä lintupaikka
Janakkalan Röyhynsuon lintukosteikon vuoden 2016 linnustoseuranta osoittaa, että kosteikosta on kehittymässä merkittävä lintupaikka.
Röyhynsuon lintukosteikkoalueella havaittiin 121 eri lintulajia vuoden 2016 seurannassa. Lintulajeja havaittiin lähes kymmenen enemmän kuin edellisenä vuonna ja pesivien lajien määräkin oli lisääntynyt kahdella vuoteen 2015 verrattuna. Alueella pesivät muun muassa laulujoutsen, harmaasorsa, telkkä, kurki, kalatiira ja taivaanvuohi. Kokonaan uusia lajeja lintukosteikolla havaittiin 18. Uusia kosteikolla havaittuja lajeja olivat muun muassa silkkiuikku, mustakurkku-uikku, jalohaikara, liejukana ja ruusulokki. Alueella muuttomatkallaan selvästi levähtäviä tai pesintäaikaisessa ravinnon hankinnassaan aluetta hyödyntäviä lajeja havaittiin yhteensä 58 lajia, eli noin puolet alueella havaituista lajeista kuuluivat tähän ryhmään. Selkeästi vain muuttavina havaittiin neljä eri lintulajia.
Röyhynsuon lintukosteikolla havaittiin vuoden aikana myös muutamia harvinaisuuksia. Vuoden superharvinaisuus oli ruusulokki, joka nähtiin lintukosteikolla toukokuussa järjestetyssä valtakunnallisessa Tornien taisto -tapahtumassa. Havainto oli vasta yhdeksäs Suomessa ja ensimmäinen Kanta-Hämeessä. Muita alueella havaittuja harvinaisia lajiyksilöitä olivat jalohaikara sekä muuttohaukka.
Alueelle on pesiytynyt Kanta-Hämeen suurin, 500-600 yksilön, naurulokkiyhdyskunta, joka edesauttaa muiden vesilintujen pesiytymistä alueelle varoittamalla pedoista ja ajamalla niitä pois. Vesilintujen, erityisesti tukkasotkan, kannat ovat laskussa ja näiden pesinnän lisääntyminen kosteikkoalueilla on positiivista. Tukkasotka pesi Röyhynsuolla nyt jo toisena vuonna peräkkäin, vuonna 2016 vähintään yhden parin voimin saaden kolme poikasta.
”Tukkasotka on nopeasti harvinaistunut pesimälaji Suomessa ja Kanta-Hämeessä on erittäin harvoja paikkoja, joista tulee tietoja pesivistä tukkasotkista. Tämä nostaa alueen linnustollista arvoa huomattavasti”, kertoo Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Kairamo.
”Muita Kanta-Hämeessä harvinaisia pesiviä lajeja on myös liejukana, joka nähtiin niin ikään uutena lajina alueella. Alueella tavattu nokikana on myös uhanalaiseksi luokiteltu laji ja pesintä Röyhynsuolla on merkittävä asia”, Kairamo iloitsee.
”Parannusta on tapahtunut sekä yksilölajimäärissä että pesivien lajien määrässä. Alueella on esiintynyt enemmän myös ei-pesiviä lajeja. Olosuhteet Röyhynsuolla ovat parantuneet kosteikon kasvillisuuden kehittyessä. Kosteikolle on ilmeisesti levinnyt jonkinlainen kalakanta, vaikka kalaistutuksia ei ole tehty. Se on mahdollistanut uikkulintujen, esimerkiksi silkkiuikkujen, ravinnon saannin ja kosteikolle muuttamisen. Uikkulinnut pesivätkin tänä vuonna alueella ensimmäistä kertaa.”
”Röyhynsuon lintukosteikko jatkaa kehittymistään ja alueella riittää paremmin ravintoa kaikille lajeille. Jatkossa toivomme alueelle lisää sorsalintuja, tukka- ja punasotkia sekä pikku-uikkua. Kosteikkoalueet lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja lajisto rikastuu nopeasti”, Kairamo toteaa.
”Talvella lintukosteikoilla on hiljaisempaa, mutta Röyhynsuolla on kuitenkin aukeaa aluetta, jolloin joitakin talvehtivia lajeja saattaa näkyä. Paras aika bongata lintuja on huhti-toukokuussa, jolloin alueella levähtää läpimuuttavia lintuja ja pesimälajisto alkaa asettua aloilleen”, Juhani Kairamo opastaa.
Seurannassa huomioitiin sekä noin 15 ha lintukosteikkoalue että sen länsipuolella sijaitseva kolmen hehtaarin metsäalue, johon kosteikko rajautuu. Vuonna 2016 alueella tehtiin yhteensä 24 erillistä laskentaa.
Kuvia Röyhynsuon lintukosteikosta sekä lintukosteikkopäivästä kesäkuussa 2016
Lisätietoja
Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, p. 040 680 4723
Juhani Kairamo, puheenjohtaja, Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, p. 050 336 3747
Vapo aloitti lintukosteikon rakentamisen kesällä 2013 Janakkalan Röyhynsuolle turvetuotannosta poistuneelle noin 15 hehtaarin alueelle. Tavoitteeksi asetettiin monivaikutteisen kosteikon perustaminen. Tällöin kosteikolle asettuisi monipuolinen eliölajisto kasveineen. Kosteikko toimisi vesilintujen pesimis- ja levähdyspaikkana ja kaiken kaikkiaan lisäisi alueellista ja paikallista luonnon monimuotoisuutta. Kosteikolla tehtiin ensimmäiset linnustolaskennat vuonna 2014. Hankkeessa ovat olleet mukana Vapo Oy, Vapo Clean Waters Oy, Suomen riistakeskus, Janakkalan kunta, Hämeen ELY-keskus, Vanajavesikeskus ja Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys.