Sata ja yksi kosteikkoa turvaamaan luonnon monimuotoisuutta

Kosteikoilla on kysyntää

Kosteikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitu niiden vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen sekä virkistys- ja maisema-arvoihin. Osalla kosteikoista on lintutornit, laavut, nuotiopaikat ja parkkialueet. 

Kosteikkojen kysyntä ostokohteina on yllättänyt positiivisesti. Vapo on myynyt kosteikkoja niin yksityisille kuin muillekin kiinnostuneille tahoille. – Kosteikkoja on mennyt niin lintuharrastusbongailuun kuin metsästystarkoituksiin sekä myös omiksi yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi. Kosteikkoja on myyty Huutokaupassa ja joistakin kohteista on käyty hyvinkin kovasti kilpahuutoa, kertoo Antti Ala-Fossi, Vapon kiinteistöjen ja maankäytön päällikkö.

Lintujärvityyppiset kosteikot ovat rikkaita elinympäristöjä, joista monet linnut ja muut eliölajit löytävät sopivia elinympäristöjä. Kosteikot voivat toimia merkittävinä paikallisina tai jopa alueellisina lintuharrastus- ja metsästyskohteina.

Merkittäviä lintujärviä ja -kohteita ovat esimerkiksi entiset turvetuotantoalueet Limingan Hirvinevalla ja Honkajoen Satamakeitaalla, joista löytyy myös lintutornit lintujen tarkkailuun. Linnunsuo Kontiolahdella ja Rastunsuo Rautalammilla ovat nykyisin luonnonsuojelualueita, mikä osaltaan kertoo tunnustetusta luonnon monimuotoisuudesta kohteilla.

Kosteikot torjumaan vesien rehevöitymistä

Kosteikoiden avulla voidaan parantaa vesistöjen tilaa, sillä kosteikot vähentävät vesiin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Kosteikkoja voidaan käyttää muusta maankäytöstä tulevien valumavesien puhdistuksessa, jolloin ne vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Myös osalla Vapon perustamista kosteikoita käsitellään ympäröivien maa-alueiden ja muiden maankäyttömuotojen vesiä. Kosteikon perustamisella voi siten olla erittäin merkittävä vaikutus lähijärvien tilaan.

Järvien tilan parantaminen vähentää taas Itämeren rehevöitymistä, sillä suuri osa ravinteista valuu mereen sisämaasta. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta maa-aineksesta ja siihen sitoutuneista ravinteista.

Kosteikot tasaavat tehokkaasti virtaamia. Ne toimivat vesivarastoina kuivina aikoina ja hillitsevät tulvia rankkasateiden jälkeen. Tämä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, sillä ilmastonmuutoksen myötä sekä rankkasateiden että kuivuuskausien ennustetaan yleistyvän.

Lisää kosteikkoja

Lähivuosina turvetuotannosta poistuu alueita yhä kiihtyvällä vauhdilla, kun energiaturpeen kysyntä laskee. Vapon ympäristöstrategian mukaisesti turvetuotannosta poistuneiden alueiden maankäyttömuodoissa panostetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Seuraavan maankäyttömuodon valintaan vaikuttavat useat eri tekijät kuten jäännösturpeen paksuus, alueen kivisyys ja hydrologia, sijainti paikallisesti ja Suomen kartalla, maaperä sekä topografia.

– Meillä on tavoitteena tuoda vuoden 2021 aikana myyntiin reilusti yli 10 000 hehtaaria erilaisia maita ja kosteikoita eri puolilta Suomea. Sadat eri kohteet soveltuvat monenlaiseen käyttöön, kertoo Pasi Koivisto, Vapon polttoaineiden ja kiinteistökehityksen johtaja.

Vapon sata ja yksi kosteikkoa sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Kunta	Perustettujen kosteikkojen lukumäärä	Kunta	Perustettujen kosteikkojen lukumäärä
Alajärvi	1	Oulu	11
Alavus	2	Parkano	5
Haapavesi	1	Pielavesi	1
Honkajoki	1	Pudasjärvi	11
Ii	2	Punkalaidun	1
Janakkala	1	Pyhäjärvi	1
Joutsa	1	Raahe	3
Jämijärvi	1	Rautalampi	1
Kankaanpää	2	Reisjärvi	1
Karvia	4	Rovaniemi	1
Kauhajoki	1	Saarijärvi	4
Kemijärvi	1	Seinäjoki	1
Keuruu	1	Siikalatva	2
Kihniö	3	Simo	4
Kontiolahti	2	Soini, Karstula	1
Kuopio	1	Sotkamo	2
Kurikka	1	Tornio	5
Kyyjärvi	2	Utajärvi	2
Leivonmäki	1	Vaala	5
Liminka	2	Viitasaari	1
Mikkeli	1	Virrat	1
Muhos	2	Ähtäri	3
		Yhteensä	101

Lisätietoja:

Antti Ala-Fossi, kiinteistö- ja maankäyttöpäällikkö, Vapo Oy, puh. 050 321 6016, antti.ala-fossi@vapo.fi
Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 040 680 4723, ahti.martikainen@vapo.fi