Turpeen korkea vero estää kotimaisen energian käyttötavoitteen saavuttamisen

Kulunut lämmityskausi osoitti sen, että Suomen nykyisellä kattilakannalla turve korvautuu pääasiassa fossiilisilla tuontipolttoaineilla eikä puulla. Tammi-maaliskuussa Suomeen tuotiin kivihiiltä lähes kolmannes enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan Vapon energiaturvetoimitukset pienenivät Suomessa  lähes 40 %. Kuluneen tammi-maaliskuun ainana Vapo toimitti energiaturvetta  3,0 terawattituntia, kun edellisen vuoden vastaavana aikana  energiaturvetta toimitettiin 4,9 terawattituntia.

Vapo Oy:n toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyynyn mukaan metsäenergian käyttö kasvoi samaan aikaan vain alle 10 %. Syyt miksi turve korvautuu tuontipolttoaineilla ovat varsin yksinkertaiset. Suomen kattilakanta ei pysty teknisistä syistä johtuen korvaamaan puuttuvaa turvetta puulla ja vielä merkittävämpi syy on eri energiamuotojen hinta, mikä koostuu varsinaisesta energiakustannuksesta, päästöoikeuksien hinnasta ja verokohtelusta.

”Vuoden 2013 alussa turpeen energiavero nousi 1,90 eurosta megawattitunnilta 4,90 eroon megawattitunnilta. Kun samaan aikaan päästöoikeuden hinta on laskenut noin euroon megawattitunnilta, on lopputulos tämä. Kotimaiset polttoaineet korvautuvat tuontipolttoaineille. Tavoitteena pitäisi olla Suomen energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja ainoa teknistaloudellinen keino siihen on puun ja turpeen yhteispolton kasvattaminen”, Yli-Kyyny sanoo.  

Voimassa olevien päätösten mukaan turpeen vero nousee edelleen eurolla vuoden 2015 alusta lukien.  Toteutuessaan tämä heikentää entisestään kotimaisen turve-puu –yhdistelmän kilpailukykyä tuontipolttoaineita vastaan.  Jos Suomi haluaa pitää kiinni uusiutuvien polttoaineiden 38 %:n tavoitteesta vuoteen 2020 mennessä, on välttämätöntä muuttaa turpeen verokohtelua, jotta myös puuta voitaisiin käyttää enemmän.  Ilman veromuutosta lisääntyvällä tuontienergian käytöllä on erittäin suuret negatiiviset vaikutukset niin työllisyyteen kuin kauppataseeseenkin, Yli-Kyyny sanoo. Turve- ja energiapuu työllistävät tällä hetkellä Suomessa lähes 17 000 henkilöä.

Turpeen ja puun seospoltto on myös erittäin kilpailukykyinen yhdistelmä päästöjen kannalta. Seossuhteella 50/50 poltettuna energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat selvästi alhaisemmat kuin kivihiilellä tai polttoöljyllä ja aivan samalla tasolla kuin puhtaaksi mielletyllä maa- tai liuskekaasulla, Yli-Kyyny muistuttaa.

Turve on Suomessa määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Sillä on merkittävä, noin 6 % osuus energiataseessamme. Kotimaisena polttoaineena turpeella on huomattava aluepoliittinen, työllistävä ja energiahuollon varmuutta lisäävä vaikutus. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on säilyttää turve kilpailukykyisenä vaihtoehtona energiantuotannossa.

Lisätietoja:      

Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny, puh. 020 790 5605
Viestintäjohtaja Ahti Martikainen, puh. 040 680 4723