Turvetuotannon kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää rajusti

Tutkimus: Turvetuotannon kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää rajusti
 

Turvetuotannon aiheuttamia kasvihuonepäästöjä voitaisiin vähentää merkittävästi, paljastaa tuore tutkimus. Erityyppiset suot tuottavat päästöjä eri määriä, ja tätä tietoa hyödyntämällä turpeen päästöjä voidaan pienentää alle 66 prosenttiin kivihiilen päästötasosta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) ja Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) tekemässä tutkimuksessa selvisi, että etenkin hiilipäästöissä ero runsaspäästöisten ja luonnontilaisten soiden välillä on erittäin suuri. Luonnontilainen rahkasuo on hiilen nielu, kun taas runsaspäästöiset suot ovat suuria hiilen lähteitä.

– Tämän vuoksi turvetuotannon päästöjä voidaan selkeästi vähentää suuntaamalla tuotantoa runsaspäästöisille soille, kertoo nuorempi tutkija Sanni Väisänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Satatuhatta hehtaaria runsaspäästöisiä soita

Metlan tutkijan Niko Silvanin tekemien selvitysten mukaan turvetuotantoon soveltuvia metsäojitettuja runsaspäästöisiä suoalueita löytyy Suomesta vähintään sata tuhatta hehtaaria. Eniten näitä suoalueita löytyy Pohjanmaan länsiosista. Samoilta alueilta löytyy myös riittävän paksuturpeisia suopeltoja turvetuotantoon.

Suopellot ovat käytännössä kaikki runsaspäästöisiä soita riippumatta siitä ovatko ne yhä maatalouskäytössä, maatalouskäytöstä hylättyjä tai metsitettyjä. Suopelloilta ei myöskään saada kunnollista puumateriaalia.

Tutkitut suot olivat ojitettuja suopeltoja tai metsitettyjä soita, joiden yhteisiä ominaisuuksia olivat ravinteikas kasvupaikka, ravinteiden epätasapaino, vajaatuottoisuus, hieskoivuvaltainen puusto, huono puumateriaali ja suuret kasvihuonekaasupäästöt.

Kivihiilen aiheuttamat päästöt ovat suuremmat

Tuottamalla energiaturvetta runsaspäästöisiltä soilta saavutetaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä myös verrattuna kilpaileviin fossiilisiin polttoaineisiin, lähinnä kivihiileen. Suopellot ovat runsaspäästöisiä riippumatta siitä, ovatko ne yhä maatalouskäytössä, hylättyjä tai metsitettyjä. Näiltä soilta ei saada kunnollista puumateriaalia.

– Turvetuotannon jälkeen puuston kasvu on turvekerroksen ohenemisen ansiosta alkutilannetta parempi ja siten se sitoo ilmakehän hiilidioksidia enemmän, sanoo Väisänen.

Jotta turvetuotannon päästöjä voitaisiin vähentää nykyisestä, on lisäksi huolehdittava tehokkaasta biomassan kasvusta turvetuotannon jälkeen, lyhennettävä turvetuotantoaikaa ja minimoitava kentille jäävän turpeen määrä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston tiedote

29.9.2011