Hyppää sisältöön

Turvetuotannon kuormitus samaa suuruusluokkaa riippumatta mittausmenetelmästä

Vapo Oy:n kommentti Taso-hankkeen loppuraportista

Kolmivuotisessa hankkeessa kehitettiin turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelua Saarijärven reitillä Keski-Suomessa.  

Turvetuotannon kannalta keskeisimmät tulokset olivat yhtenäisen suosituksen laatiminen kuormituksen laskentaan ja ympäristönsuojeluasioiden omavalvontaan sekä erilaiset koulutustilaisuudet. Muiden tulosten osalta ei voida esittää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, koska mittausaika on ollut suhteellisen lyhyt (2-3 v.) ja myös koejärjestelyissä oli haasteita.

Suomen ympäristökeskus (SYKE) toteutti kertyneestä aineistosta kuitenkin kuormituslaskelmat sekä jatkuvatoimisesti mitatusta vedenlaatuaineistosta että vesinäytteistä. Eri maankäyttömuotojen kuormituksesta saatiin siten uutta tietoa aineiston suppeus ja epävarmuudet huomioiden.

Käytettävissä olevat jatkuvatoimiset mittaustulokset vahvistavat sitä näkemystä, että turvetuotannon käsin tehtävään vesinäytteenottoon ja jatkuvatoimiseen virtaamamittaukseen perustuva kuormitusarvio on oikeaa suuruusluokkaa ja antaa luotettavan kuvan koko vuoden kokonaiskuormituksesta.

SYKE:n mukaan pitkäaikainen (vähintään 3-5 vuotta) ja useaan vesinäytteeseen (noin 20 per vuosi) perustuva seuranta antaa hyvän arvion esimerkiksi vesienkäsittelyrakenteen toimivuudesta. Ympäristöluvan mukaisesti jokainen tuotantosuo on lupakauden aikana päästötarkkailussa ja näytteitä otetaan yli 20 kpl, joten vesinäytteenotolla on mahdollista saada yhtä luotettavaa tietoa kuormituksesta kuin jatkuvatoimisella mittauksella. Jatkuvatoimisella mittauksella ei voida mitata kaikkia veden laadun muuttujia, mutta niillä voidaan alueellisesti täydentää päästötarkkailua.

Humus- ja kiintoainekuormitusta tulee kaikista maankäyttömuodoista 

Kuormituslaskelmien perusteella näyttää siltä, että luonnontilaiselta valuma-alueelta (Mustospuro) tuleva kiintoaine- ja humuskuormitus (CODMn) on suuruusluokaltaan lähellä pintavalutuskentällisen turvesuon (Kaijansuo 2) kuormitusta. Muissa tässä hankkeessa tutkituissa maankäyttömuodoissa (kunnostusojitukset, hakkuut) kiintoaine- ja humuskuormitus (CODMn) oli useimmissa kohteissa (Kangasaho, Soidinräme 2) suurempaa kuin luonnontilaisella suolla (Mustospuro). Turvetuotannon kokeelliselta kasvillisuuskentältä (Kairinneva) saatiin lähinnä kokemusta siitä, miten kasvillisuuskenttää ei pidä perustaa. Kairinnevalla veden tasainen jakautuminen epäonnistui, rahkasammalistutukset osittain tuhoutuivat ja tuotannosta poistuneelle mineraalimaalle perustettu kenttä päinvastoin irrotti kiintoainetta. 

Tiedotteeseen liittyvät graafit (pdf)

Lisätietoja:  
ympäristöjohtaja Mia Suominen, Vapo Oy, puh. 020 790 5653
kehityspäällikkö Jaakko Soikkeli, Vapo Oy, puh. 020 790 5757