Turvetuotanto ei ole lisännyt Martinjärven sedimenttikerrostumia
Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee parhaillaan tutkimusta Keuruun Martinjärven ja Iso-Kivijärven sedimenttien kerrostumisesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa. Järvet sijaitsevat vierekkäin ja ovat pinta-alaltaan melko samankokoiset. Järvien valuma-alueiden maankäytön ja esimerkiksi ilmakuormituksen historiat ovat samanlaiset. Martinjärven valuma-alueella on sekä turvetuotantoa että metsätaloutta, kun taas Iso Kivijärven valuma-alueella ei ole turvetuotantoa.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mikä vaikutus turvetuotannolla on ollut pohjasedimenttien kertymiseen. Sedimenttien kertymän kartoittamisessa hyödynnettiin cesium-137-ajoitusta. Erityisen hyvin tällä menetelmällä voidaan löytää järvisedimentistä Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuuden aiheuttama cesium-137-laskeumapiikki. Kevättalvella 2012 otettiin kummastakin järvestä lukuisista paikoista näytteitä. Sedimenttinäytteet analysoidaan myös Säteilyturvakeskuksessa (STUK), missä cesium-137-ajoitukset varmennetaan radiolyijyajoituksella (Pb-210).
Vapo Oy ei ole osallistunut tutkimuksen suunnitteluun, rahoitukseen, näytteiden ottoon eikä analysointiin.
Martinjärven sedimenttinäytteistä vuoden 1986 cesium-137-laskeuma sijoittuu laajoilla alueilla järvessä 6-8 senttimetrin syvyyteen. Tämä tarkoittaa vuoden 1986 jälkeen 2,6-3,0 mm sedimentin kasvua vuosittain viimeisen 25 vuoden aikana.
Iso Kivijärven kohdalla vastaava cesium-137-piikki sijoittuu 7-9 senttimetrin syvyyteen eli jopa syvemmälle kuin turvetuotannon alapuolisessa Martinjärvessä. Koska sedimenttikertymät molemmissa tutkituissa järvissä ovat samansuuruiset tai Iso-Kivijärvessä jopa hieman suuremmat, voidaan sanoa, että turvetuotannon vaikutukset eivät näy ainakaan sedimentaatiossa tai sen nopeudessa.
Tutkimus osoittaa kiistatta sen, että julkisuudessa usein esitetyt väitteet siitä, että turvetuotanto olisi lisännyt Martinjärven sedimenttikerroksen paksuutta merkittävästi, eivät pidä paikkaansa. Jääkauden jälkeen järviin on luontaisesti kertynyt metrien paksuisia sedimenttikerrostumia.
Usein julkisuudessa mainittuja ihmistoiminnan aiheuttamia metrien paksuisia sedimenttejä ei kummastakaan järvestä löytynyt.
Tutkimustulos on hyvin linjassa GTK:n aiemmin Saarijärven reitillä tekemien sedimenttitutkimusten kanssa, joissa sedimenttien kertymät olivat tutkituissa järvissä samaa luokkaa.
Koko vertailututkimuksen väliraportti on luettavissa Vapon nettisivuilla
Lisätietoja: Erityisasiantuntija Jaakko Soikkeli, Vapo Oy, puh. 020 790 5757.