Turvetuotantosuon vettä tutkitaan tarkasti

Ulkopuoliset mittaajat analysoivat vuosittain yli 10 000 vesinäytettä

Ympäristöluvan mukaisesti jokainen suo on lupakauden aikana päästötarkkailussa. Näytteenotto turvesoilta lähtevästä vedestä on kattavaa ja myös tulvatilanteet huomioidaan laskennassa. Vuonna 2012 turvesuolta lähtevästä vedestä otettiin ulkopuolisten konsulttien toimesta yli 10 000 vesinäytettä ja niistä tehtiin yli 67 000 analyysiä. Turvetuotannon päästöt tunnetaan siten erittäin hyvin jo pitkältä ajalta. Turvetuotannon osuus Suomen typpi, fosfori, kiintoaine ja humuspäästöistä on alle yksi prosentti.

Ominaiskuormituslukujen käyttö maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesistökuormituksen arvioinnissa on yleisesti käytetty tilastollinen lähestymistapa. Turvetuotannon ominaiskuormitusluvut perustuvat laajaan, vuosina 2003-2011 otettuihin vesinäytetuloksiin. Aina, kun suon omia mittauksia on käytettävissä, niitä käytetään ominaiskuormituslukujen sijaan kuormitusta arvioitaessa.

Vapo panostaa turvetuotannon vesistövaikutusten läpinäkyvään seurantaan

Vapo on vienyt ympäristövastuun selvästi lain vaatimuksia korkeammalle tasolle panostamalla vesinäytteiden oton lisäksi jatkuvatoimiseen vedenlaadun mittaamiseen. Tällöin turvesuolta lähtevän veden laatu ja määrä saadaan selville vuoden jokaisena päivänä sekä tuntina. Tulva-ajan tilanteet ovat siten myös mukana kuormituksessa.

Vapo tilasi keväällä 2013 Metso Automationilta palvelun, johon kuuluu kaikkiaan 30 jatkuvatoimista vedenlaadun mittausasemaa, mittausasemien huolto ja ylläpito sekä varmennetut mittaustulokset. Ensimmäiset 5 mittaria on asennettu ja mittaukset on aloitettu. Lisäksi kaksi mittaria asennetaan syksyn aikana vertailutiedon keräämiseksi ojitetuille soille, joilla ei ole turvetuotantoa.

Turvetuotannon jatkuvatoimista mittausta on tutkittu jo aiemminkin usean vuoden ajan. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että käsinäytteenoton ja jatkuvatoimisen mittauksen antama kuormitus on kiintoaineen ja humuksen osalta samaa suuruusluokkaa. Jatkuvatoimisen mittauksen ja käsinäytteenoton yhteyttä on selvitetty myös maatalouden kuormituslaskennassa. Jatkuvatoimisesti ja käsinäytteenotolla tehtyjen mittausten tulokset olivat vertailukelpoisia, kun käsinäytteenottomäärä oli riittävä.

Kuormituksen suhteelliset osuudet eivät juuri muutu virtaamien kasvaessa

Vapo tutkitutti viime kesänä Keski-Suomessa sijaitsevan Kyyjärven valuma-alueen kiintoaines ja humuspäästöt Nablabs Oy:llä 11 erillisellä mittauskerralla. Mittausten mukaan turvetuotannon päästöt olivat järven kiintoaineskuormituksesta 1,7 prosenttia ja humuskuormituksesta 3,0 prosenttia. Tutkimus osoitti, että suurilla virtaamilla eli keväällä ja sateiden jälkeen turvetuotannon suhteellinen osuus kokonaiskuormituksesta väheni muihin maankäyttömuotoihin verrattuna.

Sedimenttitutkimus valaisee ihmistoiminnan vaikutuksia

Turvetuotanto ei ole selvitysten mukaan aiheuttanut järviin merkittäviä sedimenttikerrostumia. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuonna 1986 aiheuttama 137Cs-laskeuma on leimannut järvien pohjasedimentit ja sen perusteella sedimenttikerrostumat voidaan ajoittaa. Turvetuotannon vaikutuspiirissä olevan Liesjärven sedimenteistä oli Pöyryn tutkimuksessa alle 10 cm kertynyt vuoden 1986 jälkeen. Vastaavansuuruisia sedimenttikerrostumia oli muodostunut GTK:n vastikään tutkimassa turvetuotannon alapuolisessa Martinjärvessä. Vuosina 2007-2008 Saarijärven reitillä sedimenttien kertymät olivat tutkituissa järvissä samaa luokkaa ja näidenkin vaikutuspiirissä oli turvetuotantoa. Suomalaisten järvien tyypillinen sedimentoitumisnopeus on 1,5-3,5 mm vuodessa.

Tarkastuksilla varmistetaan vesiensuojelurakenteiden toimivuus

Vapo on sitoutunut toimimaan ympäristöasioissa vastuullisesti ja läpinäkyvästi. Haluamme saada palautetta sekä käydä avointa vuoropuhelua kaikkien sidosryhmiemme kanssa. Mahdollisissa häiriötilanteissa nopea toimijan informointi on aina ympäristön kannalta paras vaihtoehto, koska korjaustoimenpiteet voidaan aloittaa välittömästi. SLL:n vuosina 2011-2013 keräämässä aineistossa monet esille nostetut ongelmat olisivat selvinneet, mikäli tilanne olisi heti läpikäyty toiminnanharjoittajan kanssa (mm. majavapato, talviajan lupamääräykset vesien johtamisen suhteen, rakentamistyöt käynnissä). Poikkeustilanteet on myös niiden sattuessa lupamääräysten mukaisesti raportoitu viranomaiselle.

Kaikilla Vapon turvetuotantoalueilla tehdään kattava ympäristötarkastus erikseen palkattavien kesätyöntekijöiden toimesta. Tämän lisäksi urakoitsijat tarkastavat ja huoltavat vesiensuojelurakenteet tuotantoaikana kahden viikon välein. Myös viranomaiset tarkastavat tuotantoalueet ympäristöluvan mukaisesti. Säännöllisillä tarkastuksilla ja huoltotoimilla varmistetaan vesiensuojelurakenteiden toimivuus.

Lisätietoja:

• Mia Suominen, ympäristöjohtaja, Vapo Oy, puh. 020 790 5653
• Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 020 790 5608