Uuden ruokohelven sopimusviljelijän on hyvä aloittaa valmistautuminen jo syksyllä
Vapo tekee ruokohelven viljelysopimuksia ensi keväänä 16.4.2010 saakka. Peltojen valmistaminen viljelyyn on hyvä aloittaa jo tänä syksynä. Ruokohelpi menestyy parhaiten eloperäisessä maassa, avaralla hyvin tuulettuvalla lohkolla. Ennen viljelyn aloittamista on juolavehnä hoidettava pois kylvölohkolta glyfosaatilla. Pellon tulee olla hyvin ojitettu ja pinnan tasainen. Urainen ja kivinen pinta tietää korjuutappioita ja mahdollisia konerikkoja.
Lappeenrantalainen maanviljelijä Reino Haukemaa aikoo siirtää ensi keväänä kaikki peltonsa viljanviljelystä ruokohelvelle. – Naapurin hyvistä kokemuksista ja suosituksesta johtuen siirrymme ensi keväänä 100 %:sti ruokohelven viljelyyn. Tehtyä päätöstä on tukenut myös viljan hinnan aleneminen. Haukemaan tilalla valmistautuminen ruokohelven viljelyyn on jo aloitettu juolavehnän torjunnalla.
Ruokohelpi on kannattava ja ilmastoystävällinen vaihtoehto viljelijälle
Suomessa on elintarvike- ja rehuntuotannolta liikenevää peltoa 0,5 miljoonaa hehtaaria. Kansallisena tavoitteena (MMM) on tuottaa ruokohelpeä 100 000 hehtaarilla.
Ruokohelven viljely on ilmastollisesti edullinen ratkaisu. Se sitoo kasvihuonekaasuja ja viilentää siten ilmastoa. Monivuotisena kasvina ruokohelven vaikutukset maaperälle ja vesistöille ovat suotuisat. Helven vahva juuristo parantaa maan rakennetta. Sen lannoitustarve on maltillinen ja se kierrättää ravinteita. Viljelyssä tarvitaan vähemmän torjunta-aineita, öljyä ja polttoainetta kuin muiden kasvien viljelyssä. Helpeä tulisikin hyödyntää etenkin rantapeltojen suojakasvina, jolla estettäisiin ravinteiden huuhtoutuminen vesistöön.
Viljelyyn soveltuvat tavanomaiset nurmenkorjuukoneet, joille se tuo lisäkäyttöä. Korjuu tapahtuu keväällä, joten osana tilan kasvivalikoimaa se tasoittaa työhuippuja. Viljely on sopimustuotantoa, jolloin sadon markkinointi on hoidettu. Ruokohelven käyttö voimalaitospolttoaineena on kasvussa.
Ruokohelven viljelyn tuotantokustannukset ovat viljoja alhaisemmat ja työmäärä vähäinen verrattuna viljanviljelyyn. Ruokohelpi ja rehuohra antavat samansuuruisen kassavirran (400-500 €/ha), jolloin tuotoista on vähennetty ainoastaan muuttuvat kustannukset. Kun huomioidaan kaikki kustannukset (työ-, kone-, rakennus-, yleis- ja pellon kustannukset), on ruokohelpi rehuohraa kannattavampi vaihtoehto.
Lisätietoja: Mia Suominen, peltoenergiajohtaja, Vapo Oy, puh. 040 848 3148