Uusi keruumenetelmä mahdollistaa rahkasammalen jatkuvan kasvattamisen: Satokierto vain 5-10 vuotta

Rahkasammalta on käytetty vuosikymmeniä pieniä määriä sekä kasvualustojen materiaalina että eläinkuivikkeina ja eristeenä. Sammal on erinomaisen imukykyinen ja sillä on monia erityisominaisuuksia kuten puhtaus ja antiseptisyys sekä kyky estää kasvitauteja, jotka tekevät siitä erinomaisen raaka-aineen erilaisiin kasvualustoihin. Jo muutaman prosenttiyksikön osuuden lisääminen esimerkiksi, kompostia ja puukuitua sisältävään kasvualustaan parantaa kasvualustan ominaisuuksia merkittävästi.

Ongelmana sammaleen hyödyntämisessä on ollut vaikeat keruuolosuhteet ja keruualueiden suhteellisen hidas uusiutuminen. Perinteisellä konekeruumenetelmällä, jossa lähes koko sammalkerros poistetaan 20-30 senttimetrin syvyydeltä mahdollistaa uuden keruun samalta alueelta 20-30 vuoden päästä.

Neova on testannut erilaisia keruumenetelmiä lähes 20 vuoden ajan.  Keruumenetelminä on testattu kaivinkoneella tapahtuvaa talvikeruuta, sulan maan aikaan tapahtuvaa noukintakeruuta ja erityisellä imupäällä tapahtuvaa keruuta. Haasteina eri menetelmillä on saavuttaa riittävä saanto ja taloudellinen kannattavuus ja sammaleen riittävän nopea uusiutuminen alueille, joilta sammalta on korjattu.

Nyt Neova on kehittänyt uudenlaisen keruumenetelmän, jossa sammal irrotetaan noin 10 senttimetrin levyisinä kapeina raitoina noin 10 senttimetrin syvyydeltä. Keruun aikana sammalta kerätään noin kolmanneksen pinta-alalta eli 2/3 keruualasta jää raitojen väliin ennalleen. Näin tapahtuva keruu antaa erinomaista pintasammalta, lisää sammaleen kasvua ja uusiutumista siten, että sama alue voidaan kerätä uudelleen 5 – 10 vuoden välein. Näin toimien kerätään vain uutta sammalkasvua vastaava määrä.

Menetelmää on testattu johtaja Pasi Rantosen mukaan vuonna 2024 mm. Hakonevalla ja Jääräsuolla. Rantosen mukaan tulokset ovat rohkaisevia. ”Uskomme, että tällä menetelmällä on hyvät menestymisen edellytykset Suomessa. ”Meillä on satoja tuhansia hehtaareja ojitettuja turvemaita, joilta voidaan kerätä sammalta tällä menetelmällä ja riittävän nopea satokierto takaa sen, että materiaali on kriittisimmälläkin tarkastelulla uusiutuvaa. Keruujälki on myös huomattavan luonnonmukainen. Kun valtaosa keruualueesta jää ennalleen ei keruualueen hydrologinen tasapaino muutu ja myös suokasvit ja suon eläinkunta säilyy lähes ennallaan”, Rantonen sanoo.

Ensi kesänä testit jatkuvat useilla soilla.

Lisätietoa: Nopeutetulla satokierrolla kestävään tuotantoon

Lisätietoja:

Miika Huilla, asiantuntija, Neova Oy, puh. +358 50 493 0626
Päivi Peronius, johtaja, Peat and New Materials, Neova Oy, puh. +358 40 516 8613