Väitteet turvetuotannon aiheuttamista metrien sedimenttikerrostumista Martinjärveen osoittautuivat perusteettomiksi
Vapon näkemyksen mukaan Kalmunevan kuivatusvesien vaikutukset alapuolisten vesistöjen veden laatuun jäävät myös vähäisiksi. Kalmunevan kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Suojärveen. Siitä vedet laskevat Ryönänkosken kautta Martinjärveen. Vesiensuojelurakenteina Kalmunevalla ovat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, laskeutusaltaat ja vuonna 2012 valmistunut kosteikko, jonka pinta-ala on 5,9 % tuotantoalueen pinta-alasta.
Kalmunevan nettokiintoainepäästöt vesistöön olivat ennen kosteikon rakentamista vuoden mittausjakson aikana 9,4 tn vuodessa. Kuormitus on kahden viime vuoden aikana ollut 6-7 tn/vuosi. Kalmunevan kiintoainepäästö on pääasiassa pohjamaasta irtoavaa epäorgaanista savea ja hiekkaa, ei turvetta. Kuormitusta väliaikaisesti lisääviä maanrakennustöitä on edelleen tehty vesiensuojeluun liittyen, mutta kosteikon on arvioitu vakiinnuttuaan vähentävän kuormituksen kiintoaineen osalta jopa puoleen nykyisestä. Jotta kuormituksen osaisi suhteuttaa, se vastaa noin kahden kuution hiekkakasan painoa.
Kalmuneva on noin 60 hehtaarin kokoinen tuotantoalue, jonka tuotanto on alkanut vuonna 1982 ja sen arvioidaan päättyvän vuonna 2022. Alueelta tuotetaan noin 30 000 m3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa, mikä vastaa 1 500 omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Kalmunevan työllistävyys on 5 henkilötyövuotta.
Vapo toivoo nyt tutkimusten valmistuttua työrauhaa alueen urakoitsijoille sekä omalle henkilöstölleen, jota kolmen vuoden aikana ovat merkittävästi kuormittaneet lukuisat selvityspyynnöt ja perusteettomat väitteet turvetuotannon aiheuttamista metrien turvekerrostumista Martinjärven pohjassa. Vapo esittelee mielellään toimintaansa ja toivottaa kaikki asiasta kiinnostuneet tervetulleeksi monilla turvetuotantoalueilla pidettäviin avoimien ovien tilaisuuksiin.
Lisätietoja:
– ympäristöjohtaja Mia Suominen, puh. 020 790 5653
– aluejohtaja Mika Säynäjäkangas, puh. 020 790 5674