Vapo 70-vuotta

-Turpeen kysyntä on kasvussa. Muiden biopolttoaineiden, kuten puun ja peltoenergian tuntuva käytön kasvu edellyttää myös turpeen käytön lisäystä. Uutta tuotantopinta-alaa tarvitaan vuoteen 2020 mennessä runsaat 58 000 hehtaaria. Merkittäväksi hidasteeksi uusien tuotantoalueiden käyttöönotossa on muodostunut luvituksen hitaus, sanoi Vapo Oy:n toimitusjohtaja Matti Hilli Vapon 70-vuotisjuhlaseminaarissa.

Hillin mukaan vuosina 2010-2020 turvetta tarvitaan 28-29 TWh kun nykyinen käyttö on tätä pienempi. Valmistumassa tai suunnitteilla on useitakin puuta ja turvetta käyttäviä voimalaitoksia, mikä lisää kysyntää.

-Pystyäksemme tyydyttämään asiakkaidemme polttoainetarpeet, tarvitsemme nopeassa tahdissa uusia tuotantoalueita., Hilli sanoi. Luvitus on saatava nykyistä sujuvammaksi, jotta turvataan riittävät tuotantoalat, Hilli vaatii.

Suomen 9,5 milj. suo- ja turvemaahehtaarista turvetuotannossa on alle prosentti. Tulevienkaan tarpeiden tyydyttämiseen ei tarvita kuin kaksi prosenttia suoalasta. Turpeen laskennallinen arvo on 800 mrd. euroa.

Suomi tukee edelleen öljylämmitystä

Vapon hallituksen puheenjohtaja Juho Lipsanen arvosteli Suomen energiaverotusta. -Suomi tukee avokätisesti öljyn käyttöä kiinteistöjen lämmityksessä ja maataloudessa, Lipsanen sanoi.

Jos Suomi siirtyisi öljyn verotuksessa Ruotsin tasolle, nousisivat valtion verotulot 200 miljoonasta 1 000 miljoonaan euroon. Myös sähkön kohdalla ero Ruotsiin on merkittävä. Mikäli Suomen kuluttajien sähkövero nostettaisiin Ruotsin tasolle, nousisi valtion verotulo 750 milj. eurosta 1 100 miljoonaan euroon.

Suomessa kotimainen ratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen on pelletti. Suomen pellettituotannosta valtaosa viedään Ruotsiin.

-Kuluttajalle halpa öljy on estänyt pelletinkäytön kasvun Suomessa. –Ruotsi ohjaa verotuksella kulutusta energiansäästöihin ja päästövähennyksiin, Lipsanen huomautti.

Pelletin käyttö on kannattavaa niin kansantalouden kuin ympäristönkin kannalta. 

Tukitoimilla ei vääristelyä

-Uusiutuvan energian ratkaisut ovat kalliimpia kuin perinteiset ratkaisut, joten tarvitaan erilaisia valtion kannustimia ja tukimuotoja monimuotoisen käytön lisäämiseksi. Tällä hetkellä kannustimia suunnataan eri maissa erilaisten poliittisten mielipiteiden ja lobbaustoimenpiteiden tuloksena hyvin eri tavoin, usein verraten lyhytjänteisesti, sanoi vuorineuvos Jorma Eloranta Metso Oyj:stä, joka piti juhlapuheen seminaarissa.

Luonnollisesti usein pyritään kyseisen maan omien, vahvojen kilpailuedellytysten hyödyntämiseen ja oman teollisuuden edistämiseen. On kuitenkin kohtuullisen vaikea hahmottaa eurooppalaista linjausta uusiutuvan energian tukemiseksi.

-Omasta puolestani pidän järkevänä, että poliittisilla päätöksillä mahdollisimman niukasti otetaan kantaa erilaisten, uusiutuvaa energiaa käyttävien teknologioiden paremmuuteen. Kannustimien tehtävä ei ole ottaa kantaa, mikä teknologia on muita parempaa, kunhan ilmastotavoitteet ja Suomen kansainväliset sitoumukset täyttyvät., Eloranta sanoi.

Elorannan mukaan tukitoimilla ei tulisi vääristää eri teknologioiden välistä kilpailua, koska nykytilanteessa tuskin kukaan tietää, mitkä teknologiset ratkaisut lopulta ovat ihmiskunnan kannalta pitemmällä aikavälillä parhaita.

Vapon vaiheita 1940-2010

Vuoden 1945 alussa nimi muuttui Valtion polttoainetoimistoksi ja käyttöön otettiin Vapo-lyhenne.

1950-luvulla sahaus tuli Vapon toiseksi toimialaksi ja 1970-luvulle saakka Vapo oli ennen kaikkea halkojen ja sahatavaran toimittaja.

Oman turvetuotannon Vapo aloitti 1970-luvulla ja paikallisten polttoaineiden tuottamisesta tuli sille keskeinen toimiala. Samalla kehitettiin kasvuturpeen jalostusta.

Jyväskylään Vapo siirtyi Helsingistä vuonna 1973.

Vuonna 1984 Vapo yhtiöitettiin ja siitä tuli Valtion omistama osakeyhtiö Vapo Oy.

1980-luvun puolivälissä alkoi lämpöliiketoiminta. Oman lämmön ja sähkön tuotanto kasvoi 1990-luvulla.

1990-luvun alussa alkoi ympäristöliiketoiminta.

Vuonna 2000 Vapo aloitti puupellettien tuotannon

2000-luvulla Vapo kasvoi Itämeren alueella ostamalla mm. Råsjö Torv AB:n Ruotsissa (2000), Tootsi Turvas AS:n Virossa (2002) ja A/S Sedan Latviassa (2005)

Vuonna 2002 Vapon toiseksi omistajaksi tuli Metsäliitto, joka myi vuonna 2009 omistusosuutensa energiantuottajien konsortiolle – Suomen Energiavarat Oy:lle.

Vuonna 2010 toimittuaan 70 vuotta Vapo on Itämeren alueen johtava bioenergia-alan yritys.

Lisätietoja:

– Matti Hilli, toimitusjohtaja, Vapo Oy, puh. 040 500 9549
– Reijo Vatanen, viestintäjohtaja, Vapo Oy, puh. 040 516 6784

Ministeri Pekkarisen puhe Vapon 70-vuotisjuhlaseminaarissa: Puhe 26.1.2010 (pdf)