Vapo-konserni 1.1.-31.12.2020 osavuosi- ja tilinpäätöskatsaus // Strategian uudelleenarviointi toimintaympäristön muuttuessa

Syys-joulukuu 2020

• Konsernin liikevaihto syys-joulukuussa 2020 oli 162,1 (163,6 syys-joulukuu 2019)miljoonaa euroa
• Käyttökate (EBITDA) oli -4,5 (18,6) miljoonaa euroa, -2,8 (11,4) prosenttia liikevaihdosta
• Vertailukelpoinen käyttökate oli 15,5 (21,0) miljoonaa euroa. Käyttökate sisältää kertaluonteisia kulueriä turvesuoalueiden sulkemiseen ja tytäryhtiö Nevelin myyntiin liittyen -20,0 (-2,4) miljoonaa euroa
• Liiketulos (EBIT) oli -121,4 (-35,1) miljoonaa euroa
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 0,8 (5,7) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy yllä mainitun lisäksi energiaturveomaisuuden alaskirjauksiin liittyviä kertaluonteisia eriä, jotka ovat yhteensä -122,2 (-40,8) miljoonaa euroa
• Tulos/osake oli -4 014 (-1 074) euroa
• Vapaa kassavirta ennen veroja oli -9,7 (10,4) miljoonaa euroa
• Investoinnit olivat 33,2 (31,5) miljoonaa euroa

Tytäryhtiö Nevelin osakekauppa saatiin päätökseen 28.1.2021 ja Vapo tulee kirjaamaan noin 490 miljoonan euron verovapaan myyntivoiton vuoden 2021 ensimmäisen vuosikolmanneksen tulokseensa.

Tammi-joulukuu 2020        

• Konsernin liikevaihto tammi-joulukuu 2020 oli 544,9 (533,7 tammi-joulukuu 2019) miljoonaa euroa
• Käyttökate (EBITDA) oli 53,8 (78,9) miljoonaa euroa, 9,9 (14,8) prosenttia liikevaihdosta
• Vertailukelpoinen käyttökate oli 74,2 (75,5) miljoonaa euroa. Käyttökate sisältää kertaluonteisia kulueriä turvesuoalueiden sulkemiseen ja tytäryhtiö Nevelin myyntiin liittyen -20,4 (+3,4) miljoonaa euroa
• Liiketulos (EBIT) oli -95,3 (-11,2) miljoonaa euroa
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 27,5 (27,0) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy yllä mainitun lisäksi energiaturveomaisuuden alaskirjauksiin liittyviä kertaluonteisia eriä, jotka ovat yhteensä -122,8 (-38,2) miljoonaa euroa
• Tulos/osake oli -3 712 (-667) euroa
• Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC) oli -14,0 (-1,7) prosenttia
• Vapaa kassavirta ennen veroja oli 39,6 (17,1) miljoonaa euroa
• Investoinnit olivat 76,6 (79,8) miljoonaa euroa
• Omavaraisuusaste 31.12.2020 oli 27,9 (42,9) prosenttia
• Korolliset nettovelat 31.12.2020 olivat 327,7 (315,2) miljoonaa euroa
• Korolliset nettovelat/käyttökate 31.12.2020 oli 6,1 (4,0)

Tammi-joulukuun vertailuluvut ovat tilintarkastamattomia.

Tilikausi lukuina	1.1.-31.12.2020	1.1.-31.12.2019	1.5.-31.12.2019
Liikevaihto, milj. euroa	544,9	533,7	297,7
Käyttökate/EBITDA, milj. euroa	53,8	78,9	37,0
Liiketulos/EBIT, milj. euroa	-95,3	-11,2	-40,4
Vertailukelpoinen liikevoitto ilman kertaeriä, milj. euroa	27,5	27,0	-2,5
Tilikauden tulos, milj. euroa	-108,1	-19,3	-40,2
Tulos per osake	-3 712	-667	-1 320
Sijoitetun pääoman tuotto % ennen veroja	-14,0	-1,7	-1,7
Vapaa kassavirta ennen veroja, milj. euroa	39,6	17,1	21,0
Omavaraisuusaste %	27,9	42,9	42,9
Korolliset nettovelat/käyttökate	6,1	4,0	4,0
Energiaturvetoimitukset (TWh)	7,0	9,1	4,4
Puupolttoainetoimitukset (TWh)	3,2	3,6	2,1
Lämmön toimitukset (TWh)	1,5	1,6	0,7
Tapaturmataajuus*	7,2	6,7	6,7

*Tapaturmataajuus=kaikki työterveyshuollon käynnin vaatineet tapaturmat / milj. työtuntia 

 

Milj. euroa	Vertailukelpoinen 2020	Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Yhteensä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Myyntivoitot/-tappiot		1,3
Arvonalentumiset		-1,5
Rakennejärjestelyt		-7,3
Muut erät		-12,8
Käyttökate	74,2	-20,4	53,8
Myyntivoitot/-tappiot		1,8
Arvonalentumiset		-104,2
Liikevoitto	27,4	-122,8	-95,3
Rahoitustuotot ja -kulut	-12,5		-12,5
Voitto/tappio ennen veroja	14,9	-122,8	-107,8
Tuloverot	-0,3		-0,3
Tilikauden voitto/tappio	14,7	-122,8	-108,1

 

Vesa Tempakka

Strategian uudelleenarviointi toimintaympäristön muuttuessa

Vapo on toteuttanut onnistuneesti vuonna 2019 määriteltyä konsernistrategiaansa. Strategian kulmakivenä on ollut kasvattaa liiketoimintaa kansainvälisillä ammattiviljelyyn suuntautuvilla kasvualustamarkkinoilla, tuoda markkinoille omaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen perustuvia uusia turpeesta jalostettuja korkean jalostusasteen tuotteita sekä siirtyä energialiiketoiminnassa määrätietoisesti polttoainetoimittajan roolista kohti kunnille ja teollisuudelle tarjottavia infrastruktuuripalveluita. Strategian tavoitteena on ollut korvata näillä liiketoiminta-alueilla energiaturpeen kysynnän laskusta aiheutuvaa liikevaihdon, käyttökatteen ja kassavirran supistumista.

Päästöoikeuden hinnan asettuminen  yli 30 euron tasolle alensi energiaturpeen käyttöä Suomessa jo vuonna 2019 noin viidenneksellä. Energiaturpeen ympärillä käyty laaja poliittinen keskustelu yhdessä syksyllä 2020 tehdyn energiaturpeen veronkorotuksen kanssa ovat johtaneet siihen, että tämänhetkisen näkemyksen mukaan energiaturpeen käyttö puolittuu vuoden 2019 tasosta jo vuoteen 2023 mennessä.

Energiaturpeen kysynnän laskun vuoksi Vapo on jatkanut strategiansa uudelleen arviointia. Tämä erittäin nopea kysynnän vähentyminen johtaa myös siihen, että yhtiön lähivuosien kassavirrat eivät mahdollista kansainvälistä kasvustrategiaa kasvualustamarkkinoilla, tarvittavia korkeamman jalostusasteen tuotekehityspanostuksia ja uusien tuotteiden ja energialiiketoiminnan vaatimia tuotantoinvestointeja. Energiaturpeen kysynnän lasku on aiheuttanut lisäksi sen, että Vapo joutui tekemään syksyllä 2020 noin 100 miljoonan euron alaskirjauksen energiaturvevarannoistaan sekä kulukirjaamaan vielä jatkuvia velvoitteitaan tuotannosta poistettujen soiden osalta. Nämä toimenpiteet heikensivät huomattavasti yhtiön varallisuutta. Tarkastelun lopputuloksena oli, että yhtiö päätti myydä lämpö- ja sähköliiketoimintansa Ardianille. Kauppahinta oli noin 656 miljoonaan euroa, minkä avulla Vapo pystyy vahvalla taseella viemään eteenpäin sekä Kekkilä-BVB:n että uusien liiketoimintojen vaatimia investointeja.

Vahvakaan tase ei korvaa Nevelin myynnin ja energiaturpeen kysynnän vähenemisen aiheuttamaa kassavirran laskua lähivuosina, sillä uudet liiketoiminnat alkavat tuoda merkittävää liikevaihtoa vasta vuoden 2023 jälkeen. Viimeisen kahden vuoden aikana konserni on tehostanut toimintaansa noin 30 miljoonalla eurolla. Lisäksi yhtiö käynnisti vuoden 2021 alussa uuden säästöohjelman, jonka tavoitteena on saavuttaa seuraavien kahden-kolmen vuoden aikana noin 25 miljoonan euron lisäsäästöt.

Vuosi 2020 oli kiihtyneen muutoksen vuosi

Vuoden 2020 merkittävin ja odottamattomin muutos oli COVID-19 -pandemia. Siinä vaiheessa, kun kuluttaja-asiakkaat kaikilla markkina-alueilla siirtyivät etätöihin, heille jäi enemmän aikaa harrastustoimintaan. Tämä näkyi poikkeuksellisena puutarha-alan kuluttajatuotteiden kysynnän kasvuna. Myös ammattiviljelyyn suunnattujen tuotteiden kysyntä kasvoi kevään ensishokin jälkeen. Vapon Grow&Care-divisioonan liikevaihto kasvoi edellisvuodesta lähes 20 prosenttia eli lähes noin 50 miljoonaa euroa. Divisioonan vertailukelpoinen käyttökate oli 34 miljoonaa euroa, mikä oli 11 miljoonaa euroa edellisvuotta parempi. COVID-19 -pandemia aiheutti kuitenkin myös haasteita toimintaan. Kuljetukset yli rajojen vaikeutuivat, tehtailla, toimistoissa ja laboratorioissa jouduttiin moniin erityisjärjestelyihin, mitkä aiheuttivat viivästyksiä ja lisäkustannuksia. Uusasiakashankinta myös vaikeutui johtuen matkustusrajoituksista.

Vuosi 2020 jää Vapon historiaan suurten muutosten vuotena. Vuosi oli mittaushistorian lämpimin Vapon toimintamaissa. Tämä näkyi erittäin jyrkkänä liikevaihdon pudotuksena polttoaine- ja energialiiketoiminnassa. Polttoaineliiketoiminnassa lisää haasteita loi energiaturpeen kysynnän laskun lisäksi alhaalle painunut maakaasun hinta, mikä siirsi suurten pellettiasiakkaiden polttoainevalintaa pelletistä maakaasuun. Vapon Energy-divisioonan liikevaihto laski näistä syistä johtuen noin 40 miljoonaa euroa ja käyttökate lähes puolittui edellisvuodesta.

Kolmas merkittävä historian kirjoihin jäävä muutos on Vapon ensimmäisen aktiivihiilituotantolaitoksen valmistuminen Ilomantsiin. Tuotantolaitoksen on määrä olla kaupallisessa toiminnassa kesään 2021 mennessä. COVID-19 -pandemia ja päälaitetoimittajan toimitusvaikeudet ovat aiheuttaneet viivästyksiä käyttöönottoon.

Yhtiön vapaa kassavirta parani edellisvuodesta. Merkittävimmät syyt tähän olivat onnistunut säästöohjelma, maiden myynnistä saadut noin 10 miljoonaa euroa ja pääoman kierron tehostamistoimet.

Kokonaisuudessaan vuosi oli vaikeissa olosuhteissa taloudellisesti lähes tyydyttävä. Konsernin liikevaihto oli kaksi prosenttia edellisvuotta suurempi ja vertailukelpoinen käyttökate edellisvuoden tasolla. Tuotannosta poistettavien soiden sulkemisiin liittyvät alaskirjausten ja niihin liittyvien vielä jatkuvien velvoitteiden kuluvarausten takia koko vuoden liiketulos painui selkeästi tappiolliseksi.

Yritysvastuun alueella olemme edenneet hyvin päätavoitteissamme. Viime vuonna asetettu tavoite vähentää konsernin CO₂-päästöt puoleen vuoteen 2025 mennessä tulee mahdollisesti toteutumaan jo aikaisemmin. Sosiaalisen vastuun alueella haluan nostaa erityisesti esiin hyvän kehityksen kansainvälisessä Great Place to Work -listauksessa. Henkilöstön luottamusindeksi nousi 5 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli nyt 68. Tämä on erinomainen tulos erittäin poikkeuksellisessa toimintaympäristössä, jossa henkilöstöltä on vaadittu uudenlaisia toimintatapoja ja joustavuutta, jotta olemme pystyneet täyttämään asiakkaidemme vaatimukset.

Muutos ei ole kuitenkaan ohi, vaan se on vasta alussa. Jatkamme tänä vuonna strategiamme toteutusta valituilla kasvualueilla. Tavoitteenamme on saada Nevelin myynnin vuoksi menetetty liikevaihto ja kannattavuustaso seuraavien vuosien aikana kiinni. Kaksi seuraavaa vuotta tulevat olemaan haastavia, mutta uskon että Nevelin myynnin myötä tammikuussa 2021 vahvistuneen taseemme sekä jo viime vuosina aloittamiemme toimenpiteiden ansiosta vaativatkin tavoitteet ovat saavutettavissa.

Vapo lyhyesti

Vapo on kansainvälinen monialakonserni, joka edistää liiketoiminnoillaan puhdasta ja vettä säästävää paikallista elintarviketuotantoa, tarjoaa paikallisia polttoaineita sekä lämmön- ja höyryntuotantoratkaisuja. Vapo-konserni myös kehittää uusia tuotteita saastuneen ympäristön puhdistamiseen sekä luo hyvinvointia työllistämällä, kierrättämällä ja luomalla viihtyisiä elinympäristöjä.

Vapo-konserniin kuuluu alakonserni Kekkilä-BVB, joka on kasvualustatuotteiden markkinajohtaja Euroopassa. Yhtiö tuottaa Suomessa Kekkilä-brändillä, Ruotsissa Hasselfors Garden -brändillä sekä Hollannissa BVB Substrates -brändillä kasvualustoja, katteita ja lannoitteita ammattiviljelijöille, kuluttajille sekä viherrakentajille.

Vapo on myös bioenergian johtava toimija Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Vapon energia-asiakkaille kehitetty tuote- ja palveluvalikoima koostuu paikallisista polttoaineista, kuten turpeesta, pelletistä ja metsäpolttoaineista sekä energiantuotantoon liittyvistä lisäarvopalveluista. Vapo on kaikilla markkina-alueillaan tärkeä osa paikallista energiainfrastruktuuria

Lisäksi Vapon omistuksessa oli vielä koko tilikauden 2020 tytäryhtiö Nevel, jolla on yhdistettyjä lämmön ja sähkön tuotantolaitoksia ja noin 150 lämpölaitosta. Nevel-yhtiön myynti julkistettiin 2.11.2020 ja saatiin päätökseen 28.1.2021. Vapo ilmoitti tulouttavansa vuoden 2021 ensimmäisen tertiilin aikana Nevelin myynnistä noin 490 miljoonan euron myyntivoiton.

Vapo-konsernin New Businesses -liiketoiminta kehittää uusia liiketoimintaratkaisuja konserniyhtiöiden omien vahvuuksien pohjalta. Yhtiön uusin korkeamman jalostusarvon liiketoiminta on Activated Carbons, joka tähtää nopealla aikataululla teknisten hiilien kasvaville kansainvälisille markkinoille. Lisäksi uusiin kehitteillä oleviin jalostusarvoltaan pidemmälle tähtääviin liiketoimintoihin kuuluu Vapo Refinery, jonka tarkoitus on muiden hyödyllisten mineraalien erottaminen turpeesta ennen sen kasvualusta- tai aktiivihiilikäyttöä.

Vapo-konsernissa työskenteli tilikaudella keskimäärin 1 031 työntekijää ja tilikauden lopussa Vapo-konsernissa työskenteli 1 018 henkilöä. Lisäksi yhtiö työllistää satoja paikallisia urakoitsijoita polttoaineen tuotanto- ja toimitusketjussa.

Lisätietoja yrityksestä: www.neova-group.com.

Hallituksen toimintakertomus 1.1. – 31.12.2020

Toimintaympäristö

Vapo-konsernille vuosi 2020 oli toimintaympäristön kannalta vaikeasti ennakoitava. Suomessa, Ruotsissa ja Virossa vuosi oli mittaushistorian lämpimin. Tämä näkyi selkeästi pienentyneinä polttoaineiden ja energian toimituksina. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön tukkuhinta oli alhaisin 14 vuoteen. Lämpimän sään lisäksi toimintaympäristöön vaikutti keväällä 2020 puhjennut pandemia, mikä sysäsi kansantaloudet maailmanlaajuisesti taantumaan. Taloudellinen taantuma vähensi teollisuuden energiantarvetta sekä laski öljyn ja maakaasun hintaa. Maakaasun hinnanlasku on Vapo-konsernin kannalta oleellinen, koska maakaasu ja puupelletti ovat monissa suurissa laitoksissa kilpailevia polttoaineita.

Aikaisin alkanut kevät ja lämmin sää toisaalta edistivät konsernin liiketoimintaa. Puutarhatoimialalla tuotteiden kiivain toimituskausi alkoi poikkeuksellisen aikaisin.

Merkittävin yksittäinen koko konserniin vaikuttanut ilmiö oli keväällä 2020 puhjennut maailmanlaajuinen COVID-19 -pandemia. Pandemiaan varautuminen ja tartuntojen ehkäiseminen aiheutti monia erityistoimenpiteitä eri puolilla konsernia. Konsernissa otettiin välittömästi pandemian puhjettua vähintään kunkin toimintamaan viranomaisten suosittelemat varotoimenpiteet käyttöön. Henkilöstön määrää toimistokiinteistöissä rajoitettiin maaliskuusta alkaen ja siellä missä vain pystyttiin siirtymään etätyöskentelyyn, tätä menettelytapaa suositeltiin jatkettavaksi koko loppuvuoden ajan. Samaan aikaan kaikki ei-välttämätön liikkuminen konsernin tuotantolaitoksille, lämpö- ja voimalaitoksille sekä eri työmaille rajoitettiin aivan minimiin. Vapo-konserni onnistui epidemian torjuntatoimissa hyvin. Vuoden aikana konsernin noin tuhannesta työntekijästä hyvin pieni osa sairastui koronaan. Etätyöskentely pakotti muuttamaan nopeasti monia työskentely- ja kokoontumismalleja. Siirtyminen lähityöskentelystä digitaaliseen etätyöhön onnistui lähes ongelmitta, huolimatta siitä, että muutos jouduttiin toteuttamaan erittäin nopeasti.

Erittäin merkittävä ulkoinen tekijä Vapo-konsernille oli vuoden aikana Energia-liiketoimintaan liittyneet muutokset toimintaympäristössä. Päästöoikeuden hinta on noussut kahdessa vuodessa alle kymmenen euron tasosta hiilitonnia kohden nykyiselle yli 30 euron tasolle. Tämä tarkoittaa energiaturpeella tuotetulle megawattitunnille energiaveron lisäksi jo yli 12 euron lisäkustannusta.

Pelkkä päästöoikeuden hinnan nousu on vähentänyt energiaturpeen käyttöä huomattavasti nopeammin kuin, mikä on ollut Suomen hallituksen asettama tavoite, eli puolittaa energiaturpeen käyttö vuoteen 2030 mennessä. Vuoden aikana energiaturpeen ympärillä käytiin poliittista keskustelua enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Huolimatta siitä, että Vapo ja useat muut energia-alan toimijat ja muun muassa Metsäteollisuus ry toivat vuoden aikana usein julkisuuteen kantansa, siitä ettei energiaturveala tarvitse lisätoimenpiteitä energiaturpeen käytön vähentämiseksi, Suomen hallitus päätti kaksinkertaistaa energiaturpeen veron 2021 tammikuusta alkaen. Tämä päätös aiheutti välittömästi sen, että energiaturpeen kysynnän lasku jyrkkeni entisestään.

Vapo-konserni

Konsernin tilikauden tulos tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 heikkeni selvästi vertailuvuodesta ollen -108,1 miljoonaa euroa. Tilikauden tulosta rasittivat merkittävät kertaluonteiset noin 100 miljoonan euron alaskirjauserät sekä niihin liittyvät noin 14 miljoonan euron jatkuviin pääosin energiaturveliiketoiminnan velvoitteisiin liittyvät kertaluonteiset kulukirjaukset sekä Nevel-tytäryhtiön myyntikulut. Alas- ja kulukirjausten syinä olivat energiaturpeen kiihtynyt kysynnän lasku sekä tästä johtuva merkittävästi laskeva tulevaisuuden energiaturvetuotantomäärä. Tämä johti myös kulukirjauksiin liittyen tuotantoalueiden ennenaikaisista päättämisistä sekä niihin liittyvistä tulevien vuosien ympäristövelvoitteista. Lisäksi Nevelin kaupan neuvonantajatoimet kulukirjattiin tilikaudelle 2020. Arvioitu myyntivoitto noin 490 miljoonaa euroa tytäryhtiö Nevelin myynnistä tuloutetaan vuoden 2021 ensimmäisen tertiilin aikana ilmoitetun mukaisesti, koska transaktio saatiin päätökseen 28.1.2021. Tilinpäätöksessä Nevel on käsitelty myynnissä olevana omaisuuseränä.

Liikevaihto kasvoi 2 prosenttia vuodentakaisesta ollen 544,9 (533,7) miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli lähinnä Kekkilä-BVB lähes 20 prosentin myynnin kasvusta edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin liiketulos oli -95,3 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos kuitenkin pysyi edellisvuoden tasolla ollen 27,5 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden vertailukelpoinen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 27,0 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen tuloksen pysymiseen edellisvuoden tasolla vaikuttivat hyvin sujunut Kekkilä-BVB:n tuotteiden kysyntä ja koko konsernin tehostamistoimenpiteet. Negatiivisesti tulokseen vaikuttivat poikkeuksellisen lämmin vuosi ja energiaturpeen voimakas kysynnän lasku, jonka vuoksi myös useita tuotannon alihankintasopimuksia jouduttiin päättämään.

Käyttöpääoman tehostamistoimet näkyivät selkeästi parantuneena liiketoiminnan kassavirtana (vapaa kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja), joka päättyneellä tilikaudella oli 39,6 (17,1) miljoonaa euroa.

Merkittävien energiaturvevarojen alaskirjauksien, soiden sulkemisiin liittyvien jatkuvien velvoitteiden kulukirjausten sekä Nevelin kaupan myyntikulujen vuoksi rahoituksen tunnusluvut heikentyivät tilikauden aikana. Konsernin omavaraisuus tilikauden lopussa oli 27,9 (41,5) prosenttia ja nettovelkojen suhde käyttökatteeseen 6,1 (4,0).

COVID-19 -pandemia vaikutti konsernin eri osiin hyvin eri tavalla. Energy-divisioonaan pandemialla ei ollut juurikaan suoria vaikutuksia. Se ainoastaan viivytti vireillä olevia tai suunniteltuja uusia asiakashankkeita, koska vierailut sekä omille että asiakkaiden laitoksille olivat rajoitettuina minimiin.

Grow&Care-divisioonassa pandemia sulki rajoja ja vaikeutti aluksi kuljetuksia niin Keski-Euroopassa kuin Skandinaviassa kesken juuri alkaneen ammattiviljelysesongin. Pandemia myös keskeytti usean kuukauden ajaksi uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi tehtävät toimet niin Kiinassa kuin USA:ssakin.

Yllättävin pandemian vaikutus oli harrastajaviljelyliiketoiminnan tuotteiden erittäin voimakas kysynnän kasvu. Kun ihmiset siirtyivät etätöihin ja lähes kaikkea harrastustoimintaa rajoitettiin, puutarhaharrastus koki ennennäkemättömän kasvusysäyksen niin Ruotsissa, Suomessa kuin Keski-Euroopassakin. Lämmin kevät edesauttoi sesongin alkua ja sesonki jatkui poikkeuksellista myös läpi koko kesän. Jopa niin, että joissakin tuotteissa oli vaikea täyttää markkinoiden kysyntää.

Pandemia viivästytti ja vaikeutti Ilomantsiin rakennettavan aktiivihiilitehtaan rakennustöitä. Monissa rakennus- ja laiteasennustöissä työskenteli runsaasti eri maista tulevia työntekijöitä. Tartuntojen ehkäiseminen edellytti monia erityisjärjestelyjä ja varotoimenpiteenä toteutetut karanteenit viivästyttivät jonkin verran rakennusaikataulua. Lisäksi päälaitetoimittajallamme on ollut merkittäviä myöhästymisiä toimituksissaan, jotka ovat myöhästyttäneet koko projektin aikataulua. Tuotekehityksellemme suurin haitta pandemiasta on ollut Keski-Euroopassa sijaitsevien tuotekehityslaboratorioiden toiminnan pysähtyminen tai hidastuminen pandemian kiihkeimpinä aikoina.

Energiaturpeen kysynnän hallitsemattoman laskun takia Vapo käynnisti syksyllä säästöohjelman sekä toteutti noin 100 miljoonan euron alaskirjaukset, jotka kohdistuivat pääasiassa ennenaikaisesti suljettaviin turvetuotantoalueisiin ja niiden poistamattomaan infrastruktuuriin.

Energiaturpeen kysynnän nopea lasku pakotti Vapon tarkastelemaan liiketoimintastrategiaansa uudessa tilanteessa. Jotta yhtiö pystyi vastaamaan alaskirjausten luomiin tasehaasteisiin ja jatkamaan valittua kasvustrategiaa kansainvälisillä kasvualustamarkkinoilla ja uusissa liiketoiminnoissa, yhtiö myi Suomessa, Ruotsissa ja Virossa toimivan energiainfraan pääasiassa keskittyvän tytäryhtiönsä Nevelin Ardianille.

Kehitys liiketoimintasegmenteittäin

Raportointisegmentit muodostuvat konsernin divisioonista Vapon johtamismallin mukaisesti. Vapo-konsernin raportoitavat segmentit ovat Energy, Grow&Care, New Businesses ja muut toiminnot.

Energy

Energiy-divisioona vastaa Vapo-konsernin tarjoamista energia- ja polttoaineratkaisuista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tarjoamme energiantuottajille turve-, puu- ja pellettipolttoaineita sekä toimialan kehittyneimpiä etäkäyttöpalveluita. Pellettiasiakkaitamme palvelemme oman myyntipalvelumme ohella myös verkkokaupassamme. Nevel-brändin alla tuotamme teollisille ja kunnallisille asiakkaillemme lämpöä ja höyryä palveluna kuudella voimalaitoksella sekä noin 150 lämpökeskuksella. Kuluttaja-asiakkaillemme toimitamme kaukolämpöä yli 35 kaukolämpöverkossa. Divisioonan liikevaihto joulukuussa 2020 päättyneellä tilikaudella oli 245,9 miljoonaa euroa, josta yli puolet koostui uusiutuvista biopolttoaineista ja energiaratkaisuista.

Koko konserniin vaikuttanut ilmiö vuoden 2020 osalta oli maailmanlaajuinen COVID-19 -pandemia. Energy-divisioonan osalta pandemialla oli vähäiset suorat vaikutukset. Vuosi 2020 oli mittaushistorian lämpimin Vapon Energy-divisioonan toimintamaissa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa näkyen selkeästi pienentyneinä polttoaineiden ja energian toimituksina. Polttoaineliiketoiminnassa lisää haasteita loi energiaturpeen kysynnän laskun lisäksi alhaalle painunut maakaasun hinta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön tukkuhinta oli alhaisin 14 vuoteen. Tilikauden kolmannen vuosikolmanneksen (syys-joulukuu) liikevaihto oli 85,6 (103,7) miljoonaa euroa. Liiketulos raportointijaksolta oli -103,1 (-27,0) miljoonaa euroa. Investoinnit olivat 8,0 (21,6) miljoonaa euroa.

Koko tilikauden liikevaihto oli 245,9 (149,1) miljoonaa euroa. Liiketulos oli -90,6 (-39,4) miljoonaa euroa. Liiketulokseen sisältyy kertaluonteisia eriä -111,9 (-38,9) miljoonaa euroa. Merkittävät kertaluonteiset erät koostuvat pääosin energiaturpeen tuotantoalueiden alaskirjauksista ja niihin liittyvien jatkuvien ympäristövelvoitteiden kulukirjaamisesta.

Energiaturpeen kysynnän lasku jatkui, laskeva kysyntä näkyi kolmannen vuosikolmanneksen turvetoimituksissa, jotka jäivät lähes 30 prosenttia vertailujakson arvosta. Energiaturpeen ympärillä käyty laaja poliittinen keskustelu yhdessä syksyllä 2020 tehdyn energiaturpeen veronkorotuksen ja muiden energiaturpeen kilpailukykyä heikentävien päätösten kanssa ovat johtaneet siihen, että tämänhetkisen näkemyksen mukaan energiaturpeen käyttö puolittuu vuoden 2019 tasosta jo muutamassa vuodessa. Energiaturpeen kysynnän laskun myötä yhtiö joutui tekemään kolmannella vuosikolmanneksella 2020 noin 100 miljoonan euron alaskirjauksen energiaturvevarannoistaan sekä jatkuvien velvoitteiden kertaluonteisia kulukirjauksia noin 14 miljoonan euron edestä. Lämmin sää ja alentunut maakaasun hinta puolestaan vähensivät hakkeen ja pelletin kysyntää. Kokonaisuutena polttoaineiden toimitukset jäivät noin 26 prosenttia vertailukautta alhaisemmaksi kolmannella vuosikolmanneksella, ja 20 prosenttia koko vuoden osalta.

Vapo Oy tiedotti kesäkuussa 2020 käynnistävänsä Neveliin organisoitujen lämpö- ja sähköliiketoimintojensa strategisten vaihtoehtojen kartoittamisen. Marraskuussa 2020 Vapo tiedotti lämpö- ja sähköliiketoimintansa myynnistä ranskalaiselle Ardianille, kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan vuoden 2020 lopussa ja järjestely saatettiin loppuun tammikuussa 2021. Mittaushistorian lämpimin vuosi vaikutti suoraan Nevel-konsernin liiketoimintaan lämmön toimituksien jäädessä noin 7 prosenttia vertailujaksoa alhaisemmaksi kolmannella vuosikolmanneksella ja 5 prosenttia koko vuoden osalta. 

Energy	9-12/ 2020	9-12/ 2019	Muutos	1-12/2020	1-12/ 2019	Muutos	5-12/ 2019
Liikevaihto (milj. eur)	85,6	103,7	-17,4 %	245,9	289,5	-15,1 %	149,1
Liikevoitto (milj. eur)	-103,1	-27,0	-281,7 %	-90,6	-12,0	-655,0 %	-39,4
Investoinnit (milj. eur)	8,0	21,6	-62,9 %	21,1	56,8	-62,9 %	30,3
Henkilöstö	362	351	3,1 %	371	364	1,9 %	366
Energian myynti, turve (GWh)	2 170	3 093	-29,9 %	6 992	9 058	-22,8 %	4 360
Energian myynti, muut polttoaineet (GWh)	1 157	1 374	-15,8 %	3 161	3 600	-12,2 %	2 126
Lämmön ja höyryn myynti (GWh)	547	585	-6,5 %	1 521	1 601	-5,0 %	668

 

Grow&Care

Grow&Care-divisioonan Kekkilä-BVB on Euroopan johtava ja monipuolisin kasvualustatoimija ammattiviljelijä-, viherrakennus- ja kuluttajasegmenteissä. Olemme erikoistuneet kehittämään, tuottamaan ja markkinoimaan korkealuokkaisia kasvualustoja, katteita ja lannoitteita viherrakentajille, ammattiviljelijöille, jälleenmyyjille sekä kotipuutarhureille. Näiden lisäksi turvetta toimitetaan eläinkuivikkeiksi hevostiloille, karjatiloille, sikaloille ja siipikarjan kasvattajille. Maailman suurimpana kasvuturpeen tuottajana toimitamme kasvuturvetta raaka-aineena jatkojalostukseen ympäri maailman vastuullisuuden ollessa osa kaikkea toimintaamme.

Divisioonan tunnetut brändit Kekkilä Garden ja Hasselfors Garden tarjoavat tuotteita kotipuutarhureille ja viherrakentajille pohjoismaissa ja Virossa. Keski-Euroopan markkinoilla kuluttajatuotevalikoimaamme tarjotaan Jardino ja Florentus brändeillä sekä osana kauppaketjujen private label -valikoimaa. Ammattiviljelyliiketoiminnassa BVB Substrates ja Kekkilä Professional brändit keskittyvät kotimarkkinoiden lisäksi globaaleihin markkinoihin vientimaiden lukumäärän ollessa yli 100 maata.

Tilikauden kolmannen tertiilin (syys-joulukuu) liikevaihto oli 77,0 (60,0) miljoonaa euroa. Liiketulos oli -6,0 (-4,8) miljoonaa euroa. Raportointikauden tulokseen sisältyi kertaluonteisia kustannuksia -2,3 (-1,5) miljoonaa euroa. Divisioonan bruttoinvestoinnit olivat 10,8 (8,5) miljoonaa euroa.

Koko tilikauden liikevaihto kasvoi lähes 20 prosenttia edellisvuodesta ja oli 299,9 (250,2) miljoonaa euroa. Liikevaihdon merkittävä kasvu verrattuna vertailukauteen selittyy COVID-19 -pandemian aiheuttamasta poikkeuksellisesta kysynnästä erityisesti kuluttaja- ja raaka-aineliiketoiminnoissa. Poikkeuksellinen tilanne on pitänyt ihmiset kotona antaen heille aikaa ja mahdollisuuksia panostaa enemmän myös puutarhanhoitoon.

Liiketulos kaksinkertaistui ollen 14,0 (7,0) miljoonaa euroa. Tilikauden tulokseen sisältyi kertaluonteisia kustannuksia -1,6 (-2,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin luvuin erityisesti kuluttaja- sekä raaka-aineliiketoiminta kasvoivat merkittävästi COVID-19 -pandemian aiheuttamasta poikkeuksellisen vahvasta kysynnästä johtuen. Poikkeukselliset olosuhteet aiheuttivat eniten haasteita ammattiviljelyliiketoimintaamme, jonka kasvu suhteessa aikaisempaan vuoteen jäi odotettua alhaisemmaksi. Divisioonan bruttoinvestoinnit olivat 25,4 (14,0) miljoonaa euroa. 

Grow&Care	9-12/ 2020	9-12/ 2019	Muutos	1-12/ 2020	1-12/ 2019	Muutos	5-12/2019
Liikevaihto (milj. eur)	77,0	60,0	28,3 %	299,9	250,2	19,8 %	150,1
Liikevoitto (milj. eur)	-6,0	-4,8	-25,2 %	14,0	7,0	101,4 %	-0,5
Investoinnit (milj. eur)	10,8	8,5	27,0 %	25,4	14,0	81,5 %	11,2
Henkilöstö	540	524	3,0 %	545	559	-2,5 %	547

 

New Businesses

New Businesses -divisioonan tehtävänä on luoda osaamiseen, omiin raaka-aineresursseihin ja nouseviin asiakastarpeisiin pohjautuvia tuotteita ja innovaatioita. Tavoitteena on kehittää kestävää uutta liiketoimintaa, mikä lisää pitkällä tähtäyksellä omistaja-arvoamme. Vapo Ventures koordinoi myös konsernin innovaatio- ja IPR-toimintaa.

Vapon monivuotinen Refinery-tuotekehitysohjelma sai Business Finlandilta merkittävän tuen tämän vuoden alussa, jonka avulla Vapo pystyi lisäämään tutkimusresursseja suobiomassojen kemialliseen jalostamiseen humushapoiksi, vahoiksi, hartseiksi ja muiksi arvokkaiksi ainesosiksi. Biostimulanttimarkkinaan tähtäävässä humushankkeessa aloitettiin kaupallisten tuotteiden kehittäminen, kasvutestit yhteistyössä asiakkaiden kanssa sekä laitoksen esisuunnittelu.

Carbons liiketoiminta on aloittanut rakentamaan strategisesti merkittävää aktiivihiiltä jalostavaa tuotantolaitosta Ilomantsiin keväällä 2019. Tuotantolaitoksen on määrä olla mekaanisessa valmiudessa kevättalvella 2021 ja kaupallisessa tuotannossa kesään 2021 mennessä. Tuotantolaitoksen rakennusvaiheen työllistävyys on yli sata henkilötyövuotta ja laitoksen ensimmäisen vaiheen jatkuva työllistävyys toimitus- ja tuotantoketju mukaan lukien on noin 50 henkilöä. Vapon aktiivihiili tullaan myymään Novactor tuotemerkillä. Tuotteiden kysyntä on arvioitu erittäin vahvaksi ja ensimmäiset kaupalliset sopimukset vaikuttavat lupaavilta.

Pandemia on viivästyttänyt ja vaikeuttanut Ilomantsiin rakennettavan aktiivihiilituotantolaitoksen rakennustöitä. Monissa rakennus- ja laiteasennustöissä on työskennellyt runsaasti eri maista tulevia työntekijöitä. Tartuntojen ehkäiseminen on edellyttänyt monia erityisjärjestelyjä, ja varotoimenpiteenä toteutetut karanteenit ovat viivästyttäneet jonkin verran rakennusaikataulua. Lisäksi päälaitetoimittajallamme on ollut merkittäviä myöhästymisiä toimituksissaan, jotka ovat myöhästyttäneet koko projektin aikataulua.

Tilikauden kolmannen tertiilin liiketappio oli -1,6 (-1,0) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit olivat 14,4 (5,4) miljoonaa euroa.

Koko tilikauden liiketappio oli -3,3 (-1,6) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit olivat 28,0 (7,1) miljoonaa euroa.

New Businesses	9-12/ 2020	9-12/ 2019	Muutos	1-12/ 2020	1-12/ 2019	Muutos	5-12/ 2019
Liikevaihto (milj. eur)	0,8	0,4	104,0 %	2,4	1,8	32,4 %	0,0
Liikevoitto (milj. eur)	-1,6	-1,0	-52,2 %	-3,3	-2,0	-65,3 %	-1,6
Investoinnit (milj. eur)	14,4	5,4	166,1 %	28,0	9,4	198,6 %	7,1
Henkilöstö	29	20	46,8 %	26	18	15,8 %	19

 

Muut toiminnot

Muut toiminnot -segmentti pitää sisällään Vapo-konsernin liiketoimintayksiköille allokoimattomia eriä liittyen konsernin hallinto-, Supply Chain Management-, yritysjärjestely- ja tukitoimintojen kuluihin.

Muut toiminnot -segmentin vaikutus liiketulokseen syys-joulukuussa oli -10,9 (-2,3) miljoonaa euroa.

Muut toiminnot -segmentin vaikutus koko tilikauden liiketulokseen oli -15,0 (0,9) miljoonaa euroa. Tähän vaikuttaa merkittävästi kertaluonteisena eränä -10,0 miljoonaa euroa, jossa merkittävin on Nevelin myyntiin liittyneet kulut. Vertailuvuodessa mukana on päättyneisiin liiketoimintoihin liittyvä tuloutus elokuulta 2019 arvoltaan 4,9 miljoonaa euroa. 

Muut	9-12/ 2020	9-12/ 2019	Muutos	1-12/ 2020	1-12/ 2019	Muutos	5-12/ 2019
Liikevaihto (milj. eur)	0,0	0,0	-31,0 %	0,1	0,1	1,0 %	0,1
Liikevoitto (milj. eur)	-10,9	-2,3	-365,3 %	-15,0	-12,1	-24,0 %	0,9
Henkilöstö	87	115	2,0 %	90	113	15,1 %	117

 

Maantieteelliset tiedot 

1-12/2020 (1 000 eur)	Liikevaihto kohdemaan mukaan	Pitkäaikaiset varat	Investoinnit
Suomi	267 983	176 133	46 446
Ruotsi	84 531	178 194	5 053
Hollanti	74 060	99 357	12 059
Saksa	34 512	2 350	1 011
Viro	11 131	31 564	12 019
Muut Pohjoismaat	3 060	–	–
Muut Euroopan maat	36 899	587	–
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	8 484	–	–
Muut maat	24 254	–	–
Konserni yhteensä	544 913	488 185	76 588

Kassavirta, investoinnit ja rahoitus

Konsernin vapaa kassavirta ennen veroja tilikaudella 1.1.-31.12.2020 oli 39,6 (17,1) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman tehostamistoimet paransivat vapaata kassavirtaa merkittävästi. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus kassavirtaan oli 44,8 (10,3) miljoonaa euroa.

Päättyneen tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 76,6 (79,8) miljoonaa euroa eli 162,3 (156) prosenttia poistojen määrästä. Tilivuoden merkittävimmät investoinnit kohdistuivat Carbons-liiketoiminnan aloittamiseen. Investointeja tehtiin myös lämpö- ja sähköliiketoiminnan kapasiteetin laajennus- ja energiatehokkuusinvestointeihin ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen sekä turvetuotannossa ympäristönsuojeluun ja kenttien ylläpitoon. Nettoinvestoinnit (bruttoinvestoinnit – omaisuuserien myynnit) olivat 59,1 (58,9) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius säilyi tilikauden aikana hyvänä COVID-19 -pandemian aiheuttamasta rahamarkkinahäiriöstä huolimatta. Kaikki rahoitukselliset velvoitteet hoidettiin sopimusten mukaisesti. Hybridivelkakirjoista lunastettiin takaisin ennenaikaisesti 20,1 miljoonaa euroa 26.6.2020 julkaistun ilmoituksen mukaisesti. Korolliset nettovelat olivat tilikauden lopussa 327,7 (315,2) miljoonaa euroa. Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt/EBITDA) 31.12.2020 oli 6,1 (4,0). Käyttökatetta rasittivat kertaluonteiset erät yhteensä 20 miljoonaa euroa, jotka syntyivät pääosin turvetuotantoon kohdistuneista kustannusvarauksista tuotannosta poistettujen soiden jatkovelvoitteiden vuoksi ja Nevel- yritysjärjestelyyn varatuista neuvonantajakuluista.

Lyhytaikainen korollinen velka oli 58,1 (46,5) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 27,9 (42,9) prosenttia. Vapon pitkäaikaisista korollisista veloista 17 prosenttia on omavaraisuuteen sidotun kovenanttiehdon piirissä. Tilinpäätöshetkellä Vapo täytti rahoitussopimuksiinsa liittyvät kovenantit ja muut ehdot huomioiden rahoittajien kanssa sovitut waiver- sopimukset, joiden mukaisesti konsernin omavaraisuus saa tilapäisesti laskea alle 35 prosentin (mutta yli 25 %). Omavaraisuuteen vaikutti olennaisesti turvetuotantoon liittyvät kertaluontoiset, merkittävää kokoluokkaa olevat alaskirjaukset. Konsernin omavaraisuus nousi jälleen yli 35 prosenttiin Nevel Oy:n osakkeista saadulla myyntivoitolla tammikuussa 2021. Joukkovelkakirjalainoissa ei ole finanssikovenanttia vaan pelkästään change of control –lauseke.

Konsernin taseen loppusumma oli 758,5 (829,3) miljoonaa euroa. Konsernin nettorahoituserät olivat -12,5 (-7,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituserät olivat -2,3 (-2,6) prosenttia liikevaihdosta. Nettovelkaantumisaste oli 158,0 (93,4) prosenttia. Nettovelkaantumisasteeseen vaikutti negatiivisesti turvetuotantoa koskevat, merkittävää kokoluokkaa olevat alaskirjaukset. Vastaavasti tytäryhtiö Nevel Oy:n osakkeiden myynti tammikuussa 2021 pienensi nettovelkaantumisastetta selkeästi alle tilikauden 2019 tason.

Toimintaan sisältyvä luontainen kausivaihtelu

Vuodenaikojen mukaan vaihteleva lämmitystarve tuo merkittävää syklisyyttä konsernin Energia-liiketoimintaan. Päättyneellä tilikaudella lämpötila oli historiallisen lämmin, mikä laski selkeästi lämmön ja polttoaineiden myyntiä. Vuosikolmannes syyskuusta joulukuuhun on normaalisti jo merkittävä lämmityskausi toimintamaissamme.

Myös Grow&Care-divisioonan kasvualustaliiketoiminta on altis kausivaihteluille parhaimman kysynnän ajoittuessa kevätkesään. Syys-joulukuun osalta myynti keskittyy lähinnä ammattiviljelijöille tapahtuvaan myyntiin, vähittäismyyntikanavat ovat isommassa roolissa kevät- ja kesäkaudella. Kasvualustaraaka-ainemyyntiä tapahtuu tasaisemmin ympäri vuoden.

Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät

Regulaatioriskit

Vuonna 2019 Suomessa käytettiin energiaturvetta 15,640 TWh. Hallitusohjelman tavoitteeksi on asetettu energiaturpeen käytön puolittuminen vuoteen 2030 mennessä. Vapo Oy:n asiakkailtaan keräämän kysyntäennusteen mukaan puolittuminen tapahtuu jo vuonna 2023. Vuonna 2025 energiaturpeen käyttö olisi 4,630 TWh eli turpeen käyttö olisi enää alle 30 prosenttia vuoden 2019 määrästä.

Vuonna 2020 Vapon energiaturpeen myynti alitti ensimmäistä kertaa 100 miljoonan euron rajan. Laskua edellisvuoteen oli toistamiseen noin 20 prosenttia. Merkittävimmät syyt tähän ovat energiaturpeen veron korottaminen vuoden alusta 3,00 eurosta 5,7 euroon megawattitunnilta ja syksyn 2020 noin 27 euron tasolta/hiilitonni jopa yli 38 euroon/hiilitonni kohonnut päästöoikeuden hinta. Päästöoikeuden hinta yhtä energiaturpeella tuotettua MWh:ta kohden on nyt yli 12 euroa.

Energiaturve on korvautunut pääasiassa puulla. Valitettavasti entistä enemmän tuontihakkeella, jota tuodaan Suomeen Venäjältä ja laivoilla kauempaakin. Nykyisellä verotasolla ja vallitsevilla päästöoikeuksien hinnoilla energiaturve on asiakkailleen selvästi haketta ja sellupuuta kalliimpi polttoaine. Energiaturpeen hinta lähestyy jo tukkipuun hintaa.

Kasvuturpeen riskit

Kasvuturpeen osalta poliittista liikehdintää Euroopassa on havaittavissa tiukentuvan regulaation suuntaan. Toiminnan merkittävimpänä uhkana on turpeen käytön rajoittaminen, odottamattomat muutokset turvetta koskevassa lainsäädännössä ja vähittäiskaupan kiristyvät asenteet turpeen käyttöä kohtaan.

Läpinäkyvän informaation tarjoaminen turpeen käytön ympäristövaikutuksista, toimialan aktiivisuus objektiivisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa ja turpeen roolin korostamisessa kasvihuoneviljelyssä ja globaalissa ruuantuotannossa on oleellista riskien hallinnassa. Myös kierrätysratkaisujen aktiivinen edistäminen sekä vastuullisten turvetuotantomenetelmien ja turvetuotantoalueiden ennallistaminen ovat erittäin keskeisessä roolissa turpeen käytön yleisen hyväksyttävyyden kannalta.

Aktiivihiililiiketoiminnan riskit

Aktiivihiililiiketoimintaan merkittävimpänä riskinä on Ilomatsin ensimmäisen tuotantolaitoksen onnistunut käynnistys ennen kesää 2021. Siihen liittyy siis vielä sekä mekaaninen toiminnallinen että lopputuotteen laadullinen riski.

Myös Novactor brändin alla myytävään Vapon aktiivihiilen turveraaka-aineeseen liittyy fossiilittomuusvaateen mukana hyväksyttävyysriski. Ilomantsin tuotantolaitos on suunniteltu pystyvän kuitenkin hyödyntämään tarvittaessa muitakin raaka-aineita aktiivihiilen valmistukseen.

Markkinariskit

Vapon liiketoimintoihin liittyy merkittäviä markkinariskejä sekä lopputuotteiden kysynnän, että raaka-aineiden hinnan ja saatavuuden osalta.

Kansainvälisillä markkinoilla puuperäisten raaka-aineiden kysyntä on kasvanut merkittävästi asiakkaiden etsiessä ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja. Myös niiden tuonti Euroopan ulkopuolelta on kasvanut. Markkinoiden kasvaessa oikeahintaisen raaka-aineen saatavuus suhteessa lopputuotteen hintaan on avainasemassa kilpailukyvyn varmistamiseksi. Markkinaa heiluttaa myös Britannian EU-ero ja siihen mahdollisesti liittyvät Britannian uudelleen muotoilema energia- ja ilmastopolitiikka sekä kansainvälisen kaupan muutokset tai häiriöt.

Sääriskit

Vapon liiketoimintoihin laajasti vaikuttava yhteinen riski on sääolosuhteet. Talvella lämpötila vaikuttaa asiakkaiden polttoainetarpeeseen. Keväällä sääolosuhteet myös ratkaisevat puutarhakaupan kiivaimman sesongin ajoittumisen vaikuttaen koko vuoden tuloskehitykseen. Kesäaikana sään vaikutus kohdistuu biopolttoaineiden ja ympäristötuotteiden tuotantomääriin sekä laatuun.

Kesän 2020 turvetuotanto onnistui suunnitellusti Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Vahinkoriskit

Vahinkoriskejä ovat työturvallisuus, omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskit sekä ympäristöriskit. Vahinkoriskien toteutumista pyritään estämään ennakoivilla riskienhallintatoimenpiteillä ja nopealla reagoinnilla havaittuihin vaaroihin. Riskit, joita ei voida hallita omin toimenpitein, vakuutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on myönteisen työturvallisuuden ja omaisuudensuojaa koskevan kulttuurin jatkuva edistäminen läpi kaikkien toimintojen. Mittavat panostukset turvallisuuskulttuurin muuttamiseen näkyvät jo muun muassa tapaturmien lukumäärän ja tapaturmataajuuden laskuna sekä turvallisuushavaintojen ja niiden perusteella tehtävien parannustoimenpiteiden kasvuna koko Vapo-konsernissa.

Rahoitus- ja hyödykeriskit

Yhtiö hallitsee rahoitusriskiä ja ylläpitää maksuvalmiutta tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen suhteellista osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen lyhennysaikatauluja. Lisäksi rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hajauttamalla varainhankintaa eri pankkien ja rahoitusinstrumenttien välillä.

Yhtiön pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta-, korko- ja maksuvalmiusriski. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja hallinnasta vastaa konsernin keskitetty rahoitustoiminto, jota ohjaa hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuutanvaihtosopimuksia, valuuttalainoja sekä hyödykejohdannaisia.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan panostukset tilikaudella 1.1.-31.12.2020 olivat yhteensä 27,2 (10,7) miljoonaa euroa, mikä on 5,0 (3,5) prosenttia liikevaihdosta. Tutkimus- ja kehitystoiminta keskittyi yhtiön strategisen uudistumisen tukemiseen kaikissa Vapo-konsernin yhtiöissä.

New Businesses –divisioona tutkii, kehittää ja kaupallistaa Vapon uusia liiketoimintoja, jotka perustuvat yhtiön vahvuuksiin, nouseviin asiakastarpeisiin, raaka-ainevaroihin, osaamiseen ja verkostoihin. Tavoitteena on löytää luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia ratkaisuja jalostusasteen nostamiseksi uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tästä esimerkkejä on jo liiketoiminnaksi siirtynyt Vapo Novactor, joka keskittyy aktiivihiilituotteisiin. Divisioona vastaa myös konsernin innovaatio- ja IPR johtamisesta.

Vapo Refinery- tuotekehitysohjelma tähtää kansainväliseen liikevaihtoon suobiomassaa hyödyntämällä. Turpeen ja sammalen korkean jalostusasteen tuotteisiin liittyy tulevaisuudessa valtava potentiaali, sillä maailma tarvitsee uusia keinoja kestävän ruuantuotannon edistämiseen, veden ja ilman puhdistamiseen sekä korvaamaan haitallisia kemikaaleja, öljypohjaisia tuotteita ja muoveja. Vapo Refineryssä raaka-aineet ja sivuvirrat hyödynnetään kokonaisvaltaisesti kiertotalousperiaatteen mukaisesti.

Konsernin innovaatio- ja IPR-strategia toteuttaa yhtiön tavoitetta kehittää olemassa olevia liiketoimintoja ja luoda uutta liiketoimintaa. Lisäksi strategian mukaisesti hallitaan ja suojataan kehitettyä aineellista ja aineetonta omaisuutta. Keskeisiä toimenpiteitä ovat henkilöstön osaamisen kehittäminen, innovaatiokulttuurin ylläpito ja ennakoivat toimenpiteet aineettoman omaisuuden suojaamiseksi.

Ympäristövastuu 

Vapo on sitoutunut toimintansa jatkuvaan parantamiseen ja ympäristötyön kehittämiseen. Haluamme olla vastuulliseksi tunnustettu toimija kaikkialla, missä olemme läsnä. Vuoden 2019 aikana päivitettiin ja hyväksyttiin Vapo-konsernille vastuullisuuden pitkän tähtäimen tavoitteet ja ympäristöstrategia: vähennämme päästöjä vesistöön ja ilmastoon, hyödynnämme luonnonvaroja kestävällä tavalla, parannamme materiaalitehokkuutta, vähennämme jätekuormitusta ja hävikkiä, sekä huolehdimme toimistojemme ympäristöystävällisyydestä. Jokaisella Vapon liiketoiminnalla on ympäristöstrategian mukainen vuosittain päivittyvä ympäristöohjelma, jossa on esitetty ympäristövastuun merkittävimmät näkökohdat ja vuosittaiset ympäristötavoitteet. Lisäksi toteutimme koko henkilöstölle verkkokurssin ympäristöasioiden hallinnasta, ja 408 työntekijää (38 % konsernin henkilöstöstä) suoritti kurssin vuoden 2020 aikana.

Kehitimme turpeen vastuullisuuskonseptin erityisesti uusien liiketoimintojen käyttöön, dokumentoiden turvetuotannon menetelmät, velvoitteet, ja valvonnan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Viime vuonna jätimme kuusi uutta vastuullisesti tuotetun turpeen sertifiointihakemusta RPP (Responsibly Produced Peat) organisaatiolle. Näiden hakemusten hyväksymisen jälkeen Vapon RPP sertifioidut turvealueet laajenevat 548 hehtaarista 3 319 hehtaariin vastaamaan Kekkilä-BVB:n asiakkaiden tarpeita.

Jatkoimme turvetuotantoalueiden omaehtoisia ympäristötarkastuksia. Suomen turvetuotannon urakoitsijat tarkastivat vesienkäsittelyrakenteet tuotantokaudella neljän viikon välein, minkä lisäksi kesäajaksi palkatut 14 (17) ympäristötarkastajaa tarkastivat kaikkien tuotannossa olevien työmaiden vesienkäsittelymenetelmät sekä ympäristölupaehtojen mukaiset asiat. Vuonna 2020 ELY-keskukset tekivät Vapon Suomen turvetuotantoalueille 119 (120) tarkastuskäyntiä.

Yhtiössä on jatkuvatoimisten mittalaitteiden käytöstä kertynyt kattava ajallinen ja alueellinen aineisto turvetuotannon vedenlaadusta ja kuormituksesta. Aineisto on mahdollistanut tarkan kvantitatiivisen analyysin, jota hyödynnettiin Tampereen yliopiston ja Vapon yhteistyössä tekemässä tutkimuksessa vuonna 2020, missä tutkittiin nykyisin käytössä olevan tarkkailumenetelmän eli käsinäytteenoton tarkkuutta päästöjen arvioinnissa. Tutkimus osoitti, manuaalisen ja jatkuvatoimisen mittauksen vahvaa korrelaatiota (CODMn eli humuksen osalta 0,96 ja kiintoaineen 0,90) eli käytössä oleva manuaaliseen näytteenottoon perustuva päästöjen seuranta on hyvin luotettava tapa määrittää turvetuotannon vuosipäästöt. Tutkimuksessa kehitettiin myös oppivaa algoritmia hyödyntävä menetelmä näytteenottoajankohtien optimaaliseksi määrittämiseksi siten, että vuosipäästöjen arviointi on mahdollisimman tarkka tietyllä vuosittaisella mittauskertojen määrällä. Tutkimuksen perusteella määritetyt optimaaliset mittausajankohdat keskittyvät kevääseen ja syksyyn, kun virtaamat ovat suurimmillaan. Kun kohdekohtainen virtaama voidaan määrittää jatkuvasti, useimmilla tuotantoalueilla jo 3-6 oikein ajoitettua mittausta antavat luotettavan arvion kokonaiskuormituksesta. Tutkimuksella saadun tiedon avulla voimme saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä kuormitustarkkailussa, sen tarkkuuden ja luotettavuuden edelleen säilyttäen.

Yhtiön luvitusperiaatteen mukaisesti uusia tuotantoalueita haetaan vain ojitetuille turvemaille. Vapo-konsernin (Suomi, Ruotsi, Viro) turvetuotantoalueiden ympäristöinvestoinnit vuonna 2020 olivat 0,3 (0,8) miljoonaa euroa, jotka koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden tehostamis- ja rakentamistoimenpiteistä. Tilikauden ympäristönsuojelukustannukset ilman oman henkilöstön työpanosta olivat yhteensä 14,4 (16,1) miljoonaa euroa. Ne koostuivat pääasiassa turvetuotannon vesienkäsittelyrakenteiden ylläpidosta ja vaikutustarkkailuista.

Tuotannossa ollut turveala oli Vapo-konsernissa (Suomi, Ruotsi, Viro) kesällä 2020 noin 29 200 (40 600) hehtaaria, josta Suomessa auma-alueineen 20 550 (33 500) hehtaaria. Suomessa uusia alueita saatiin tuotantoon 374 (454) hehtaaria ja tuotantoalueita poistui tuotannosta yhteensä 8 700 (5 289) hehtaaria tilikauden loppuun mennessä. Ruotsissa alueita poistui tuotannosta 204 (76) hehtaaria.

Vapossa siirryttiin reilulla sadalla turvetuotantoalueella tuotannon jälkeiseen jälkihoitovaiheeseen ja soiden tuotantoalueiden sulkeminen oli yksi vuoden 2020 tärkeimpiä projekteja turveoperaatioissa. Siirtymään vaikutti osaltaan energiaturpeen laskeva kysyntä ja asiakkaidemme siirtyminen fossiilisista polttoaineista yhä enenevässä määrin biopolttoaineisiin. 

Tilikauden aikana seuraavaan maankäyttömuotoon siirtyi Suomen turvetuotannosta yhtiön omistuksessa olevia alueita 1 156 (453) hehtaaria. Alueita siirrettiin metsitettäviksi 754 (356) hehtaaria ja kosteikoiksi 402 (97) hehtaaria. Lisäksi myytiin merkittävä määrä alueita, joiden seuraavasta maankäytöstä päättää uusi omistaja. Maanomistajille palautettiin tuotannosta poistettuja alueita 3 836 (1 145) hehtaaria. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoitoon varaudutaan ympäristövarauksella, jolla katetaan tuotannon päättymisen jälkeisten velvoitteiden kustannukset. Tilikauden aikana Vapo myi luontoarvoltaan merkittäviä soita valtiolle suojelutarkoituksiin 1 063 hehtaaria.

Vuonna 2020 Vapo-konsernissa jatkettiin omien voima- ja lämpölaitosten monivuotista kehitysohjelmaa öljyn käytön vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Uusiutuvien polttoaineiden osuus on tällä hetkellä jo 67 prosenttia kaikista käytetyistä polttoaineista, Suomessa 61 (46) prosenttia, Ruotsissa 97 (94) prosenttia ja Virossa 18 (7) prosenttia. Nevel Oy on sitoutunut nostamaan uusiutuvien polttoaineiden osuuden yli 75 prosenttiin vuoden 2021 loppuun mennessä. Nevel Oy:n Suomen energiantuotantolaitoksilla kotimaisten polttoaineiden käyttö pysyi samalla tasolla edelliseen vuoteen verrattuna. Raportointikaudella yhtiö investoi energiatehokkuuteen ja biopolttoaineiden käyttömahdollisuuksien lisäämiseen kaikissa toimintamaissaan.

Yhtiökokoukset

Vapo Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 19.3.2020. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.5.2019 – 31.12.2019 ja myönsi vastuuvapauden hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti maksaa 31.12.2019 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 133,00 euroa osakkeelta, yhteensä 3,99 miljoonaa euroa. Ensimmäisen puolikkaan osingon maksupäivä oli 27.3.2020 ja toisen puolikkaan 18.6.2020.

Yhtiökokous vahvisti hallintoneuvoston jäsenmääräksi kymmenen. Puheenjohtajaksi valittiin Juha Sipilä ja varapuheenjohtajaksi Heikki Miilumäki. Jäseniksi valittiin Antti Häkkänen, Eero Kubin, Esko Kurvinen, Tommi Lunttila, Mauri Peltokangas, Jenni Pitko, Piritta Rantanen ja Tiina Snicker.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan. Puheenjohtajana jatkaa Jan Lång ja varapuheenjohtajana Markus Tykkyläinen. Tuomas Hyyryläinen, Kirsi Puntila, Minna Smedsten ja Maija Strandberg jatkavat hallituksen jäseninä. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Stefan Damlin ja Vesa Hätilä.

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab.

Henkilöstö

Tilivuoden viimeisellä tertiilillä konsernin palveluksessa oli keskimäärin 1 018 (1 009) henkilöä. Koko tilivuonna palveluksessa oli keskimäärin 1 031 (1 050) henkilöä. 

Henkilöstö segmenteittäin keskimäärin

	1-12/2020	5-12/2019
Energy	371	366
Grow&Care	545	547
New Businesses	26	19
Muut	90	117
Yhteensä	1 031	1 050

Vapo Oy:n ja Kekkilä Oy:n yhteistoimintaneuvottelukunnat kokoontuivat tilikauden aikana suunnitellusti kaksi kertaa käsittelemään yhtiöiden ajankohtaisia asioita. Lisäksi henkilöstöllä on edustus Vapon hallintoneuvostossa. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa tilikauden aikana.

Työturvallisuus

Vapo-konsernin turvallisuusryhmä johtaa ja kehittää Turvallisuus ensin! kulttuuriamme turvallisuushäiriöiden ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi tehokkaalla riskien vähentämisellä, kouluttamalla ja tukemalla liiketoimintoja. Vuonna 2020 Vapo-konsernin tapaturmataajuus (LTA1f: poissaoloon johtaneet tapaturmat miljoonaa työtuntia kohden) nousivat hieman edellisestä vuodesta 7,2 (6,7). Tapaturmataajuus nousi lähinnä Suomen polttoaineliiketoiminnoissa ja turvetuotannossa. Merkittävä parannus tapahtui Alankomaissa, jossa tapaturmataajuus laski 40 prosenttia (edellisvuoteen verrattuna). Suurin osa onnettomuuksistamme ja erityisesti vakavista tapaturmista tapahtui tuotantotoiminnassa. Viimeisen kolmen vuoden aikana 23 prosenttia tapauksista on määritelty vakavaksi tapaturmaksi tai vakavaksi läheltä piti -tapaturmaksi (19 tapausta 81 tapauksesta). Kuitenkaan mikään näistä ei ole ollut kuolemantapausta lähellä, ja kaikki tapaturmat huomioiden 55 prosenttia ei johtanut menetettyyn työaikaan.

Turvallisuuskulttuurin parantamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi keskityimme vuonna 2020 turvallisuuskoulutukseen. Konsernitasolla 97 prosenttia kaikista operatiivisista työntekijöistä suoritti sisäisen Turvallisuus ensin! verkkokurssin, ja 87 prosenttia operatiivisista työntekijöistä sai lisäksi ulkopuolista turvallisuuskoulutusta. Seuraamme myös urakoitsijoiden onnettomuuksia toiminnassamme ja teemme onnettomuustutkinnat yhdessä heidän kanssaan. COVID-19 -pandemian aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi turvallisuushavaintojen määrä oli 3 986 (4 709), vähentyen 15 prosenttia.

Vapo-konsernissa on nollatoleranssi epäasiallista käyttäytymistä ja syrjintää kohtaan, ja kaikki yhdeksän vuoden aikana raportoitua tapausta, käytiin läpi viivyttelemättä.

Vapo-konserni osallistui Great Place to Work -henkilöstötutkimukseen toisen kerran, lokakuussa 2020. Tämä mahdollisti vertailun viime vuoden tuloksiin. Tuloksemme, Trust Index 68 prosenttia, nousi 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2019, mikä on merkittävä edistysaskel matkallamme yhdeksi Euroopan parhaista työpaikoista vuoteen 2030 mennessä. Vastausprosentti pysyi samalla korkealla tasolla, 79 prosentissa, osoittaen vahvaa henkilöstön sitoutumista yrityskulttuurin kehittämiseen. Yksittäiseen lausuntoon ”Ottaen kaiken huomioon, sanoisin, että tämä on loistava paikka työskennellä” positiivisen arvosanan antoi 75 (69) prosenttia henkilöstöstä.

Muutokset organisaatiorakenteessa

Clean Waters Oy fuusioituminen osaksi Vapo Oy:tä vahvistui 1.5.2020, Nevel Eesti OU:n osuuksien siirto osakevastiketta vastaan Salon Energiantuotanto Oy:lle tapahtui 20.5.2020 ja 31.10.2020 vahvistui Salon Energiantuotanto Oy fuusioituminen osaksi Nevel Oy:tä.

Hallituksen esitys voittovaroje käytöstä

Hallitus ehdottaa 30.3.2021 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Vapo Oy:n tilikauden tulos

-124.139.477,60 euroa, kirjataan voittovarojen muutokseksi, jonka jälkeen yhtiökokouksen käytettävissä on voitonjakokelpoisia varoja 15.848.259,19 euroa.

Osinkopolitiikkansa mukaisesti Vapo Oy jakaa osinkoina keskimäärin 50 prosenttia tilinpäätöksen osoittamasta vuosivoitosta. Tilikauden päättymisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa on tapahtunut olennaisia muutoksia liittyen Nevelin myyntiin. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 ei jaeta osinkoa. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Vapo tiedotti 28.1.2021 saattaneensa päätökseen kokonaan omistamansa Nevel Oy:n myynnin Ardianille. Nevel tarjoaa teollisuudelle ja kunnille kehittyneitä infrastruktuuriratkaisuja Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Kaupasta tiedotettiin 2.11.2020 ja Suomen sekä Ruotsin kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan 23.12.2020 mennessä. Samana päivänä juuri ennen Nevelin myyntiä, Nevel hankki 100 prosenttia omistukseensa aiemman osakkuusyhtiönsä Nevel Lämpövoima Ky:n.

Kaupan velaton kauppahinta (enterprise value) oli 656 miljoonaa euroa. Vapo tulee kirjaamaan vuoden 2021 ensimmäisen vuosikolmanneksen tulokseen noin 490 miljoonan euron verottoman myyntivoiton.

Lisäksi kaupan päätökseen saattamisen seurauksena Nevel Oy:n toimitusjohtaja vapautettiin tehtävistään Vapo-konsernin johtoryhmästä.

Tulevaisuuden näkymät

Vapo-konserni on maailman suurimpia energia- ja kasvualustaturpeen tuottajia. Yhtiöllä on merkittävä rooli Suomen energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana. Poliittiset päätökset vaikuttavat kuitenkin olennaisesti yhtiön lähes kaikkien liiketoimintojen kannattavuuteen ja siten yhtiön kykyyn investoida korkeamman jalostusarvon tuotantoon. Sähkö- ja lämpöyhtiö Nevelin myynnistä saamistaan varoilla Vapolla on mahdollisuus jatkaa voimakasta uudistumistaan entisestä moniala- ja energiayhtiöstä selkeämmin Euroopan johtavaksi kasvualustojen tuottajaksi Kekkilä-BVB:n kautta sekä puhtaamman veden ja ilman mahdollistajaksi Novactor aktiivihiililiiketoiminnan kautta.

Kekkilä-BVB-alakonserni panostaa myös alkaneella tilikaudella tuotevalikoiman kehittämiseen ja kansainvälisen myynnin kannattavaan kasvattamiseen ammattiviljely-, kuluttaja- ja viherrakentamisen liiketoiminnoissa. Uusille markkinoille on strategian mukaisesti tarkoitus laajentaa jakeluverkostoa ja olemassa olevilla Euroopan kotimarkkinoilla on tavoitteena kasvattaa yhteistyötä jo laajan asiakasverkoston kanssa.

Vapo jatkaa strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttamista henkilöstön osaamisen kasvattamiseksi ja markkinoiden parhaimman asiakaspalvelun tuottamiseksi. Tämä pitää sisällään kokonaisratkaisujen kehittämistä energia-asiakkaillemme. Samalla yhtiö jatkaa omien liiketoimintaprosessien tehostamista kannattavuuden parantamiseksi. Energiaturpeen kysynnän polttoaineena odotetaan jatkavan laskuaan, vastaavasti bioenergian kysynnässä odotetaan voimakasta kasvua.

Vapo jatkaa uusien liiketoimintojen kaupallistamistyötä Carbons-liiketoiminnassa sekä jatkaa seuraavien uusien liiketoiminta-avausten tutkimustyötä Vapo Ventures -toiminnassa. Carbons:in ensimmäisen teknisten hiilten tuotantoon soveltuvan tuotantolaitoksen rakennustyö etenee suunnitellusti Ilomantsissa ja sen toiminnan onkin suunniteltu käynnistyvän vielä ennen kesää. Vapo Ventures toiminta keskittyy vahvasti yhteistyöhön muiden alan toimijoiden kanssa edistääkseen hankkeitaan mahdollisimman tehokkaasti yhteistyössä kiinnostuneiden partnereiden kanssa. 

Edellisen tilikauden aikana Vapo myös aloitti omien tuulivoimahankkeiden kehittämisen ja toiminta jatkuu hyvään tahtiin myös 2021 aikana valittujen ensimmäisten hankkeiden osalta.

Konsernin keskeiset tunnusluvut 

MEUR	9-12/ 2020	9-12/ 2019	1-12/ 2020	5-12/ 2019	5/2018-4/2019
Liikevaihto	162,1	163,6	544,9	297,7	460,8
Liikevoitto (EBIT)	-121,4	-35,1	-95,3	-40,4	33,3
% liikevaihdosta	-74,9	-21,5	-17,5	-13,6	7,2
Liikevoitto (EBIT) ennen arvonalentumisia	-18,6	3,8	7,4	-1,5	33,5
% liikevaihdosta	-11,5	2,3	1,4	-0,5	7,3
Tilikauden tulos	-121,5	-32,2	-108,1	-40,2	25,2
Käyttökate (EBITDA)	-4,5	18,6	53,8	37,0	74,1
+/- Käyttöpääoman muutos	21,2	10,3	44,8	10,3	-45,7
– Nettoinvestoinnit	-26,3	-18,6	-59,1	-26,3	-50,7
Vapaa kassavirta ennen veroja	-9,7	10,4	39,6	21,0	-22,3
Bruttoinvestoinnit	-33,2	-31,5	-76,6	-42,8	-62,7
Sijoitetun pääoman tuotto % *			-14,0	-1,7	5,4
Sijoitetun pääoman tuotto % ennen arvonalentumisia *			1,1	4,1	5,4
Oman pääoman tuotto % *			-34,9	-5,2	7,0
Taseen loppusumma			758,5	829,3	805,8
Oma pääoma			207,4	343,5	404,0
Korolliset nettovelat			327,7	315,2	265,6
Omavaraisuusaste %**			27,9	42,9	51,3
Korolliset nettovelat/käyttökate			6,1	4,0	3,4
Nettovelkaantumisaste %			158,0	93,4	65,8
Henkilöstö, keskimäärin			1 031	1 050	869
*) Edelliset 12 kuukautta
**) Omavaraisuutta laskettaessa taseen pääomalaina on laskettu omaksi pääomaksi

Lisätietoa:

– Vesa Tempakka, CEO, Vapo Oy, puh. 0400 726 727
– Jarmo Santala, CFO, Vapo Oy, puh. 040 801 9191
– Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 040 680 4723